Sasu Kerman haluaa olla taitelija, vaikka valtio onkin siitä eri mieltä

Työttömän pitäisi joko hakea töitä tai ryhtyä yrittäjäksi – tai sitten vain istua sohvalla odottamassa. Minä haluan olla taiteilija, vaikka valtio onkin siitä eri mieltä, sanoo kuopiolainen Sasu Kerman.

Huomautuksellaan Kerman viittaa siihen, että kaikki taiteilija-apurahat ovat toistaiseksi kiertäneet kuvataiteilija–elokuvantekijän kaukaa, vaikka mies on tehnyt muun muassa erilaisia elokuvatuotantoja jo vuosien ajan.

Rahanpuute ei kuitenkaan ole hidastanut tahtia, vaan tekeillä olevien projektien määrä on hengästyttävä: kesken on nytkin kolme eri elokuvaa.

Lisäksi Galleria Uudessa Kipinässä Lahdessa aukeaa ensi viikolla Kermanin, Jani Sailamaan ja Erik Poikkeuksen yhteinen koko kevään jatkuva taidenäyttely, jossa Kermanilta esillä on isoja akryylimaalauksia.

– Jos töitä saisi esille myös Lapinlahden taidemuseoon vuonna 2017, se olisi hienoa.

Mutta elokuvistaan Sasu Kerman tunnetaan. Keskeneräisistä filmeistä pisimmällä on pohjoissavolaisesta kuvataiteilijasta Caspar Coranderista kertovan trilogian päätösosa Pohjolan rautaukko, surrealistinen taidedokumentti, joka on jälkikäsittelyjä ja ääniä vaille valmis.

Trilogian edelliset elokuvat ovat Matkalla valonkajoon (2005) ja Pohjolan unet (2008).

– Aikaisemmissa osissa Caspar puhui vain vähän, mutta nyt hän on äänessä ja ottaa kantaa niin yhteiskunnallisiin asioihin kuin ikuisiin arvoihinkin. Kyseessä on eräänlainen erakoituneen taiteilijan testamentti, joka yhdistää suomalaisuuden juurista suon, kuokan, Jussin ja perkeleen, Kerman kuvailee.

– Caspar on nero, ainutlaatuinen tyyppi, jota pitäisi tallentaa koko ajan jälkipolville. Harmi, ettei sitä voi tehdä. Tavoite on, että tämä elokuva olisi valmis esitettäväksi syksyllä Kuopion Vilimeille. Sitä tarjotaan myös Kiasmaan.

Keskeneräisempi työ on Espanjan Tabernasissa kuvattava Horizon of the Hanged -niminen elokuva, josta pieniä maistiaisia on jo Youtubessa. Kermanin mukaan tarina perustuu löyhästi Sierra Madren aarre -kirjankin kirjoittaneen B. Travenin teoksiin. Kerman myöntää, että on aina halunnut tehdä kunnon westernin.

– Kyseessä on massiivinen epookki, joka käsittelee laitonta maahanmuuttoa, työvoimaa ja sortopolitiikkaa.

– Sain sattumalta mukaan liki 80-vuotiaan Laurence Burtonin, joka on esiintynyt muutamassa Hollywood-elokuvassakin, ja lähden pian Espanjaan kirjoittamaan elokuvaa hänen kanssaan. Nyt vaan pitäisi saada rahoitus kasaan, että elokuva saadaan tehtyä.

Kolmas valmisteilla oleva elokuva perustuu kuopiolaisen Anneli Rantsin Kunnes kuolema vapauttaa -kirjaan (2008). Kyseessä on murrosikäisille suunnattu trilleri, joka käsittelee vapautta ja vapauden riistämistä 1970-luvun Kuopiossa.

Kermanin mukaan kuvaukset on tarkoitus aloittaa kesällä.

– Rooleihin pitäisi aloittaa koekuvaukset kohta. Lisäksi tuotantoryhmään kaivataan jokaista elokuvaa varten lisää väkeä.

Vaikka apurahahanat pysyisivät jatkossakin kiinni, Kerman lupaa, että elokuvat valmistuvat.

– Olemme ajatelleet joukkorahoitusta ja sponsoreita. Eihän se apurahakaan paljoa olisi, mutta jonkinlainen arvon anto.

Kunniaa on sen sijaan tullut ulkomailta. Kermanin edellinen elokuva Patsaat kuolevat pääsi Chicagon International Arthouse Festivalsin kansainvälisen tuomariston official selectioniin.

– Patsaita levitämme edelleen ympäri maailman festivaaleja. Lisäksi Viron televisio on kiinnostunut siitä.