Sasu Kerman tekee savolaista luomuelokuvaa - mukana Jussi Parviainen ja Sakari Kuosmanen

Kuopiolainen Sasu Kerman on tehnyt tähän saakka elokuvia kengännauhabudjetilla. Nyt tuulen suunta näyttää kääntyneen. Suomen Kulttuurirahasto myönsi Kermanille toukokuussa 12 000 euron apurahan Karuselli-elokuvaa varten. Elokuvan toista pääosaa on lupautunut näyttelemään 40-vuotisen uran ohjaajana ja dramaturgina tehnyt Jussi Parviainen.

Tarinassa Parviaisen roolihahmo rakastuu itseään huomattavasti nuorempaan naiseen, jota esittää kuopiolainen Helena Lentz. Tytön isän roolissa nähdään Sakari Kuosmanen.

Intohimoinen suhde kääntyy painajaiseksi, jossa mies yrittää suojella rakastettuaan – omalta itseltään.

Kerman aikoi pyytää Parviaista pienempään rooliin, mutta Parviainen itse tarjoutui pääosaan. Kuopioon työryhmän kokoontumiseen saapunut Parviainen kertoo, että hänet sai mukaan elokuvan sisältö, ”erittäin voimallinen tuonpuoleisen läsnäolo”.

– Transsendenssi eli tuonpuoleisuus on minulle erittäin läheinen aihe. Valmistelen tällä hetkellä toista väitöskirjaani, nyt Lapin yliopistoon. Näytteleminen toimii hyvänä vastapainona teoreettiselle työlle.

Parviainen kertoo ensimmäisen väitöskirjansa olevan edelleen tarkastusvaiheessa.

Karusellin käsikirjoitus syntyi Sasu Kermanilta ja Jani Heikkiseltä vain kuukaudessa. Kerman oli kuitenkin pyöritellyt aihetta jo vuosia. Tekstin pohjana on löyhästi kuopiolaisen Anneli Rantsin Kunnes kuolema vapauttaa -kirja.

Kerman luonnehtii elokuvaa kansallisromanttiseksi Tauno Palo ja Ansa Ikonen -tyypiseksi rakkaustarinaksi, joka on ”äärimmäisen kaunis ja yhtä aikaa aivan hirveä”. Suunnitteilla on muun muassa karua ja inhorealistista maskeerausta, jonka vastapainoksi yhtenä elokuvan päähenkilönä on kukoistava luonto.

– Tämä on oikein savolainen lähi–luomu-elokuva, nauraa Kerman.

– Ja laita lehteen, että tällä kertaa kyseessä on juonielokuva. joka vie eteenpäin kuin juna.

Kermania ei huoleta ohjata Parviaista, joka on yleensä tavannut olla itse ohjaajan paikalla.

– Jussi ja minä olemme eräänlaisia veljeksiä, meillä on ollut elämässä niin paljon yhteneväisiä kokemuksia. En yhtään epäröi pyytää häneltä apua, jos siltä tuntuu.

Kulttuurirahaston apuraha kattaa tietenkin vain murto-osan elokuvan teosta. Heinäkuun kuvaussession jälkeen työryhmä aikoo jatkaa rahoituksen hankkimista. Kuvaukset käynnistyvät jälleen ensi talvena.

Ohjaajan puoliso ja elokuvan visuaalinen asiantuntija Katriina Kerman kertoo, että tarkoituksena on löytää elokuvalle sen savolaiseen luomutunnelmaan sopivia paikallisia sponsoreita.

Parviainen huomauttaa, ettei omarahoitteinen elokuva nykyään tarkoita automaattisesti pienen budjetin elokuvaa.

– Esimerkiksi varkautelaisen Rendelin budjetti on 1,3 miljoonaa.

Karusellin on tarkoitus tulla teattereihin vuonna 2017. Siinä vaiheessa rahaa tarvitaan taas.

– Kokemuksesta tiedän, että markkinointibudjetin täytyy olla vähintään kaksinkertainen tuotantobudjettiin nähden, huomauttaa Parviainen.

Parviainen tähdentää, että elokuvaa tehdään laajaan teatterilevitykseen.

– Tietenkin se on tavoite. Aion tuoda tähän niin ison kontribuution kuin mahdollista. Jos elokuvaa ei kukaan näe, eihän sitä ole olemassakaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.