Suomalaisen draaman asialla – suomalaissarjoilla on ominaislaatunsa, sanoo rahoituspäättäjä Liselott Forsman

Ylellä pitkän uran tehneellä Liselott Forsmanilla on poikkeuksellinen näköalapaikka suomalaisten televisiosarjojen kansainvälistymiseen. Nyt hän on siirtymässä Ylen vastaavan tuottajan paikalta Pohjoismaisen televisio- ja elokuvarahaston NFTF:n toimitusjohtajaksi.

Forsmanin mukaan kunnianhimoisesta suomalaisdraamasta on tullut muutamassa vuodessa kelpo vientituote. Laadun nousua edelsi muutos rahoittajien ajattelussa.

–  Olin kiertänyt Kiinasta Kanadaan puhumassa suomalaisesta ja pohjoismaisesta draamasta, kun päätin, että asiaa tulee edistää Ylellä, Forsman muistelee.

–  Vielä silloin Ylelläkin piilevä asenne oli, että suomenruotsalaista on helppo yhteistuottaa, mutta suomen kieli on este.

Forsmanin tausta oli Svenska Ylellä, jossa rajojen ylittäminen oli luontevaa.

–  Meillä oli niin pieni budjetti, että mitään ei tehty ilman kansainvälistä rahaa, yleensä pohjoismaista, Forsman sanoo.

Este ei ollut vain kieli. Tanskalaiset sarjat olivat jo viime vuosikymmenellä maailmanlaajuinen ilmiö, eikä tanskakaan ole valtakieli. Piti uskoa, että muutos on mahdollinen.

–  Nyt omien tarinoiden onnistuneesta myymisestä on nähty jo monta hyvää esimerkkiä.

Pohjoismaiden neuvoston vuonna 1990 perustama NFTF rahoittaa elokuvia ja sarjoja viidessä maassa. 10,5 miljoonan euron budjetti on noin puolet Suomen elokuvasäätiön tukibudjetista.

Suomeen rahaa on tullut esimerkiksi Tuntemattoman sotilaan kaltaisiin elokuviin sekä sarjoihin Invisible Heroes ja Paradise.

Suomalainen ominaislaatu

Tv-sarjoista Sorjonen ja Karppi on myyty suoratoistojätti Netflixille. Suomalaisvoimin tehdään kalliita sarjoja, joiden yleisö on yhtä paljon maailmalla kuin kotimaassa. Draaman tekeminen on taiteellis-teollista toimintaa, jossa ideat ovat tärkein valuutta.

–  Suomalaissarjoissa on ominaislaatunsa. Sorjosessa ja Karpissa on oma fiiliksensä, ne eivät tunnu ruotsalaisilta tai tanskalaisilta, Forsman arvioi.

– Mustat lesket -sarjaa on myyty maailmalle, ja vaikka sen eri versioissa käsikirjoitus menee uusiksi, perusidea ja konsepti kiinnostavat. Niissä on jotain aivan omanlaistaan.

Eräs merkki kansainvälistymisestä on Helsinki Script -tapahtuma, jonka syntyi Forsmanin ideasta ja irrallaan Ylestä. Alan edistämiseksi Suomeen tarvittiin foorumi kansainvälisille tekijöille. Tapahtuma järjestetään syyskuun alussa Savoy-teatterissa viidettä kertaa.

Helsinki Scriptissä ovat aiemmin käyneet puhumassa esimerkiksi Tanskan draamaguru Adam Price ja Dexter-sarjan luoja James Manos Jr. Tämän vuoden vieraisiin kuuluu ruotsalainen Jonas Gardell, joka tunnetaan Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin -romaanista ja siitä tehdystä minisarjasta.

Netflix on uhka ja mahdollisuus

NFTF:n johdossa Forsman aikoo kehittää strategioita, joilla pohjoismaiset sisällöntekijät pärjäävät, kun kilpailu Euroopan sisällä koventuu ja amerikkalaiset Netflix ja HBO vahvistavat otettaan. Hän on tarkkaillut kehitystä eurooppalaisen yleisradioyhtiöliiton EBU:n fiktioryhmän puheenjohtajana.

– Esimerkiksi Netflix on paitsi kilpailija, monelle myös mahdollinen yhteisrahoittaja. Juuri nyt todella hyvää draamaa tulee joka puolelta Eurooppaa, Forsman sanoo.

Laadulla tavoitellaan Forsmanin mukaan kansainvälisintä suosiota.

– En halua, että mennään vanhaan maailmaan, jossa suosikkisarjat ja kriitikoiden rakastamat sarjat ovat kaksi eri asiaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.