Suomalainen huippukitaristi innostui jo nuorena: "Tämä kama on kovempaa kuin Metallica"

Ensin oli piano. Sitten tuli kovempi juttu, Metallica ja sähkökitara. Ja sitten tuli se kovin juttu: brasilialainen säveltäjä Heitor Villa-Lobos – ja klassinen kitara.

Suomen kuuluisimpien klassisen kitaran taitajien joukkoon lukeutuva Otto Tolonen nauraa muistellessaan, miten kinusi 11-vuotiaana vanhemmiltaan sähkökitaraa. Pianoa soittanut poika sai lopulta kitaran ja kitaratunnit sillä ehdolla, että testaisi ensin klassista kitaraa. Ja kuinkas kävi.

– Opettajani Andrzej Wilkus esitteli taitavasti klassisen kitaran maailmaa ja mielenkiintoista ohjelmistoa. Esimerkiksi Villa-Lobosin kappaleet olivat suuressa roolissa, kun tajusin, että tämä kama on kovempaa kuin Metallica, Tolonen kertoo.

– Tärkeää oli myös, että opettajani vei minut konsertteihin ja kilpailuihin katsomaan muita kitaristeja. Se laajensi musiikkimaailmaa kodin ja soittotuntien ulkopuolelle.

Oli soitinvalintaan kolmaskin syy. Tolosta kiehtoi, ja kiehtoo yhä, akustisen instrumentin läheisyys, soittajan ja soittimen yhteys.

– Klassisessa kitarassa on käsityön kouriintuntuvuus. Se, miten ääni syttyy sormenpäistä, eikä välissä ole mitään mekanismia.

Vaikka nykykitaraa muistuttavia soittimia on ollut satoja vuosia sitten, kuusikielinen kitara syntyi vasta 1700-luvun loppupuolella Italiassa. Nykyisen kokonsa ja muotonsa moderni kitara vakiinnutti 1800- ja 1900-lukujen vaiheessa.

Muutos oli tarpeen, sillä soittimen kulkiessa pienistä salongeista suuriin konserttisaleihin hentoääniseen instrumenttiin tarvittiin lisää volyymia.

Tolonen huomauttaa, että kitara kehittyy yhä koko ajan, vaikka sen ulkonäkö on vakiintunut.

– Paljon kiinnitetään huomiota siihen, miten ja mistä kansi ja kaikukoppa rakennetaan. Esimerkiksi minulla on kitarassani seetristä tehty tuplakansi, eli kitarassa on kaksi kantta, joiden välissä on kennomainen rakenne. Tämä antaa kitaralle voimakkaamman soinnin.

Näkyvämpi muutos kitaroissa on kielten lukumäärän kasvu. Alttokitaroissa voi olla yksitoistakin kieltä, jotka kasvattavat kitaran äänialaa kumpaankin suuntaan. Kielten määrän kasvaessa levenee myös otelauta, mikä tuo oman haasteensa kitaristien vasemmalle kädelle.

Klassisen kitaran repertuaaria Tolonen pitää laajana. Kitaralle, juurikin tälle kuusikieliselle versiolle, on sävelletty heti 1700-luvusta lähtien. Lisäksi sille on sovitettu paljon barokin ja renessanssin luuttumusiikkia, sekä tietysti esimerkiksi piano- ja viulumusiikkia.

Erityisesti 1900-luku oli kitaran kulta-aikaa, ja soitin on yhä monen uuden säveltäjän lempi-instrumentti.

– Moderniin sävelkieleen kitara on erinomainen soitin. Monet säveltäjät haluavat tehdä kokeellisia juttuja, joissa he tutkivat sekä erilaisia efektejä että soittotapoja ja samalla käyvät läpi soittimen mahdollisuuksia. Eri asia on tietenkin, soitetaanko tätä materiaalia paljon, Tolonen sanoo.

– Esimerkiksi Suomessa nykysäveltäjille kitara on iso osa sitä kenttää, jolle halutaan tehdä. Ja aika monella säveltäjällä Suomessa on myös kitara taustalla.

Aihe on Toloselle tuttu, sillä hän tekee Sibelius-Akatemiaan taiteellista tohtorintutkintoa 1900-luvun jälkipuoliskon eurooppalaisesta kitaramusiikista.

– Vuonna 2017 pitäisi olla valmis tohtori Tolonen.

Kuopioon Otto Tolosen tuo Tjango!-niminen orkesteri, joka esittää kitaristin mukaan yhtyeen jäsenten säveltämää lattarivaikutteista ja swingtyylistä musiikkia. Kitaristi myöntää, että pari vuotta sitten perustetun kvartetin tarkoitus oli viedä klassisen musiikin soittajat pois omalta mukavuusalueeltaan.

– Yhtyettä perustettaessa kaikilla bändin jäsenillä oli jalat vahvasti klassisessa musiikissa. Bändi oli hyvä koulu hypätä pois tutuista musiikin säännöistä.

Nykyisestä kokoonpanosta basisti Tarmo Anttilalla ja viulisti Tero Hyväluomalla vähintään toinen jalka on kansanmusiikin puolella. Lisäksi yhtyeessä soittaa haitaristi Antti Leinonen, joka myös säveltää suurimman osan yhtyeen tuotannosta.

Tolonen puhuu Tjangosta sivuprojektina, mutta rakkaudella.

– On avartavaa heittäytyä toisenlaiseen genreen. Kyllä minulla puntti tutisee, kun tiedän, että kohta pitää improvisoida soolo. Toisaalta tämä heittäytyminen on tuonut rentoutta päätekemiseeni, joka on tutkimustyönikin vuoksi hyvin notaatiokeskeistä.

Otto Tolosen sukujuuret ovat Tervossa

Otto Tolonen (s. 1980 Espoossa) on yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä klassisia kitaristeja. Vuosien 1995–2009 välillä hänet palkittiin 20 kilpailussa Tokiosta San Franciscoon ja Australian New Castlesta Suomen Jyväskylään.

Tolosen isä on kotoisin Tervosta. ”Myös isovanhempani asuivat Tervossa ja minulla on paljon serkkuja Pohjois-Savossa. Vietin alueella useita lapsuudenkesiäni. En ole kuitenkaan onnistunut käydä esiintymässä Kuopiossa tai alueella oikeastaan ollenkaan”, Tolonen sanoo.

Konsertoinut ympäri maailmaa. Saanut huomiota erityisesti Hans Werner Henzen teosten tulkitsijana. Esittää paljon myös suomalaisten nykysäveltäjien musiikkia.

Tekee parhaillaan jatkotutkintoa Sibelius-Akatemian Docmus-osastolla. Lisäksi suorittanut opintoja muun muassa Weimarin musiikkikorkeakoulussa Saksassa.

Toimii myös opettajana, pitänyt mestarikursseja muun muassa Saksassa, Italiassa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa.

Esittää klassisen musiikin vastapainoksi Tjango!-orkesterissa lattarivaikutteista ja swingtyylistä musiikia. ”Soitimme ekalla keikallamme artentiinalaisen säveltäjä Astor Piazzollan tangoja ja belgialaisen jazzkitaristin Django Reinhardtin musiikkia. Bändille piti keksiä äkkiä nimi, ja siitä tuli tangon ja Djangon yhdistelmä eli Tjango!”

On ehdolla vuoden klassisen albumin Emma-palkintoon levyllään Royal Winter Music, jolla tulkitsee Hans Werner Henzen ja Benjamin Brittenin sävellyksiä.

Tjango! esiintyy Kuopion King’s Crownissa 20.2. kello 20.