Tanssiteos täyttää keskustan liiketiloja: "Kuluttamista vastaan hyökkääminen on mielestäni tylsää"

Kuopiolainen teatterintekijä Lasse Forsgren kertoo saaneensa ensimmäisen kipinän Liiketiloissa-teokseen Rovaniemellä 2011.

– Kauppakeskus Revontulessa oli tuolloin tyhjä liiketila. Minulle tuli ajatus, että mitäpä jos joku kävelisi ja kuluttaisi sukkiaan siellä kahdeksan tuntia päivässä.

Esitys ei toteutunut silloin, eikä se toteudu alkuperäisessä muodossa nytkään. Ehkä vielä jonakin päivänä, arvelee Forsgren.

Sen sijaan viiden vuoden takaa alkanut ajatusketju saa tänään eräänlaisen päätepisteensä – ja toinen ketju alkunsa. Forsgrenin, Ville Nylénin, Johanna Jauhiaisen, Noomi Forslundin, Johanna Keinäsen ja Miko Kivisen luoma Liiketiloissa-esitystapahtuma vie katsojat halki neljän tyhjän tilan Kuopion keskustassa.

Forsgrenin tiimi sisältää sekä tanssin että teatterin puolelta tuttuja kasvoja. Forsgren kutsuu itse työryhmäänsä ”oppaiksi”. Yleisö saa valita roolinsa: joko osallistua tai olla osallistumatta.

– Jos olisin itse katsoja, haluaisin käydä katsomassa esityksen kaksi kertaa: osallistujana ja pelkästään katsoen. Kokemus olisi varmasti hyvin erilainen, pohtii Noomi Forslund.

 

Ensimmäinen neljästä esityksestä kantaa nimeä Sampo Inq. Yleisö pääsee seuraamaan live-videolähetystä Sampo Inq -yrityksen tilaisuudesta, jossa innokkaat visionäärit julkistavat uuden tuotteen nimeltä Sampo.

– Fiktion puolellehan se hieman menee, myöntää Forsgren.

Big Touch Screen -osiossa katsojat pääsevät testaamaan aivan ennennäkemättömän hienoa kosketusnäyttöä.

– Tämä käyttöliittymä on hyvin rikas ja sen käyttäminen on hauskaa, vihjaa Forsgren.

Forsgrenin mukaan käyttöliittymä halutaan esityksessä viedä takaisin alkupisteeseensä, kehollisuuteen.

– Puhumme jo aivan arkipäiväisesti pyyhkäisyistä, raapaisuista ja nipistyksistä. Mutta mikä on niiden juuri?

Kolmannessa liiketilassa sijaitsee Kulutusasema. Siellä kulutetaan, kirjaimellisesti.

– Aluksi viiloilla, ja sitten muillakin välineillä, kertoo Forsgren.

Kahden tunnin matka päättyy Ostoskärryt-osioon, missä tyhjät kärryt viedään tanssiin arvokkaan renessanssimusiikin tahdissa.

 

Mikä on tämän teoksen ydin: kepeä sanoilla leikittely vai kulutuskriittinen kannanotto?

– Kuluttamista vastaan hyökkääminen on mielestäni tylsää. Mutta minua kiinnostaa tapa, jolla talouspuhe hallitsee maailmaa. Mitä, kun liiketila-sana irroitetaan kuluttamisen kontekstista ja viedään tanssin ja esitystaiteen kontekstiin? Forsgren pohtii.

Jauhiainen on samoilla jäljillä:

– Liiketila on käytössä silloin, kun mikä tahansa asia vaihtaa omistajaa. Jos se ei ole rahaa tai tavaraa, voisiko se olla vaikka ajatus?

Jauhiainen kertoo, että vapaan kentän taiteilijana hän näkee tyhjät tilat ympärillään rajattomina mahdollisuuksina.

– Tyhjästä tilasta tulee aina sellainen tunne, että näissähän voisi syntyä vaikka mitä. Ihan perusteatterista alkaen.

Varsinkin synkkinä vuodenaikoina lämmitetty, suuri, tyhjä tila ihmisten äärellä suorastaan huutaa taiteilijaa täyttämään sen.

– Instrumentti kulkee minulla aina mukana. Jos vain saisin oven auki, menisin tilaan, treenaisin kaksi tuntia ja tulisin ulos hikisenä ja onnellisena, nauraa Jauhiainen.

 

Kuopiossa keskustan tyhjiä liiketiloja on jo nyt hyödynnetty taidenäyttelyihin ja esityksiin, käsityöläisten pop up -kauppoina, leikkipaikkoina ja työskentelytiloina. ANTI-festivaalin, Kuopion kaupungin ja Euroopan sosiaalirahaston Avoimet tilat -hanke päättyi toukokuussa.

Forsgrenin työryhmä on saanut teoksen neljä liiketilaa käyttöönsä tanssiviikon ajaksi ilmaiseksi. Jatkoa teokselle ei näillä näkymin ole tiedossa, mutta Forsgrenin mukaan sen voisi viedä mihin tahansa kaupunkiin – paikkoja varmasti löytyy.

– Toivon myös, että osaset alkaisivat elää itsenäistä elämää myöhemmin ja muissa paikoissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.