Tarina varjoissa elävästä tytöstä ja korkokengästä

Kun Thierry Malandain tekee uuden koreografian, hänellä on visio myös siitä, millaisen esityksen lavastuksen ja puvustuksen pitää olla.

Aivan yksin Malandain ei sentään luo koko teosta, vaan hänellä on apunaan luottolavastaja Jorge Gallardo, joka asuu San Diegossa Yhdysvalloissa. Kun uusi teos on edennyt riittävän pitkälle Malandainin päässä, lavastaja saapuu Etelä-Ranskaan Biskajanlahden rannalla sijaitsevaan Biarritzin kaupunkiin, ja kaksikko istuu kahviloissa pohtimassa erilaisia näyttämöratkaisuja. Malandain kertoo ideoitaan, Gallardo piirtää.

Tänään maanantaina Kuopiossa nähtävässä Tuhkimossa yksi lavastuksen kantava teema on korkokenkä, joka tunnetusti on tärkeässä osassa myös itse sadussa. Malandain kertoo korkokenkäseinän syntyneen, sillä ei ole aivan sama asia laittaa Tuhkimoa menettämään balettitanssijan kärkitossu kuin korkokenkä: lavastuksen voimakkaalla elementillä kenkäongelma ratkeaa.

Sergei Prokofjevin musiikki on sävelletty baletiksi, joten sen varaan on helppo rakentaa kertomuksen draaman kaari. Malandainin versio on tosin hieman lyhennetty alkuperäisestä.

– Isoissa balettiteoksissa on usein kohtauksia, jotka eivät varsinaisesti tuo tarinaan mitään uutta. Olen poistanut nämä elementit kokonaan, ja pysytellyt juoniaineksessa, Malandain kertoo.

Tuhkimo on sangen klassista balettia, mutta Malandain on tuonut siihen lisäksi nykytanssin elementtejä.

– Kokonaisilmeen täytyy olla kiinni tämän päivän estetiikassa, Malandain sanoo.

Koska Tuhkimon tarina on kaikille tuttu ja sen aihe yleismaailmallinen, voi kukin tekijä kertoa sen helposti omasta näkökulmastaan.

– Se on tarina nuoresta tytöstä, joka elää varjossa, mutta jonka rakkaus tuo valoon. Tuhkimo uneksii siitä, että häntä rakastettaisiin, mikä on jokaisen ihmisen toive, Malandain toteaa.

Se, mikä tarkalleen ottaen on teoksessa Malandainin omaa näkökulmaa, on hankalasti eriteltävissä. Se näkyy kaikessa.

– Olemme kaikki erilaisia ihmisinä, ja jokaisella on oma tapansa syödäkin. Tämä näkyy myös koreografioissa.

Monesta muusta tulkinnasta poiketen Malandain on varannut erityisen roolin hyvälle haltiatarkummille. Idea syntyi 20 vuotta sitten, kun Malandain teki Jules Massenet’n Tuhkimo-oopperaan koreografian.

– Massenet’lla oli ajatus, että hyvä haltiatarkummi on itse asiassa Tuhkimon kuollut äiti. Minäkin haluan tuoda baletissa esiin idean siitä, että äidin henki seuraa tyttärensä elämää ja toivoo tälle parasta.

Haltijat esiintyvät Tuhkimossa ihonvärisissä vaatteissa, jotta yleisö osaisi erottaa heidät lihaa ja verta olevista ihmisistä. Ihmiset on puettu harmaaseen tai mustaan.

Oman lisänsä tuo se, että miehet tanssivat sisarpuolten ja äitipuolen roolit. Tämä ei tosin ole mikään uusi ajatus, Malandain sanoo.

– Mutta se lisää Tuhkimon herkkyyttä ja haavoittuvuutta, hän uskoo.

Koreografi Thierry Malandain

Tanssi 1970- ja 1980-luvuilla muun muassa Pariisin oopperassa ja Ballet du Rhinissä. Lopetti tanssijan uransa vuonna 1986 perustaessaan tanssiryhmän Temps Présentin.

Nimitettiin 1998 johtajaksi Biarritzin uuteen koreografien keskukseen, jossa Malandain Ballet Biarritz toimii.

Palkittu muun muassa parhaan koreografian Taglioni European Ballet Awards -palkinnolla, joka myönnettiin hänelle Tuhkimosta vuonna 2014.

Lähde: Kuopio Tanssii ja Soi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Klassiset sadut kiinnostavat yleisöä