"Teatteriesitys on aikalaiselta toiselle aikalaiselle tehty viesti"

Oivaltava nauru. Se on käsikirjoittaja–ohjaaja Sirkku Peltolan mukaan parasta naurua.

Peltola tosin ei osaa kuvailla, miltä oivaltava nauru kuulostaa. Kyse on pikemminkin naurun ajoituksesta suhteessa näytelmän draamaan.

– Se ei ole itseä suojelevaa naurua tai nostalgiaan uppoavaa naurua. Se on sellaista naurua, jossa katsojan silmät avautuvat samalla oivallukseen.

Peltola myöntää välillä yllättyvänsä huomatessaan, mille asioille yleisö nauraa. Useimmiten yllätys on positiivinen.

Teatterissa yhteinen nauru on tärkeää, koska se on kommunikointia. Ja kommunikointi on Peltolan mielestä teatteriesityksen tarkoitus.

– Teatteriesitys on aikalaiselta toiselle aikalaiselle tehty viesti. Se on kova laji, koska sitä ei voi löytää myöhemmin uudestaan, Peltola pohtii.

– Siinä kaikki on läsnä tässä ja nyt, ja se joko puhuttelee tai ei. Teatteriin liittyy myös julkinen läsnäolo ja tietoisuus, että kaikki on mahdollista. Esityksen yhteinen kokeminen, sen oman elämänsä hetken jakaminen yhdessä muiden kanssa, tekee siitä pyhää.

Peltolaa kutsutaan usein komedioiden tekijäksi. 25 näytelmää kirjoittaneen ja yli 80 esitystä ohjanneen Peltolan mukaan tämä on turhan yksioikoinen käsitys.

– En ole koskaan pyrkinyt kirjoittamaan komediaa eikä minulla ole naurattamisen tarvetta. Suurimmassa osassa näytelmiäni ensimmäinen tunne on itku tai suru – mutta ei ilman naurua, Peltola sanoo.

– Näytelmäni houkuttelevat helposti tuomaan lavalle vain koomisen ilmaisun, mutta se ei ole sitä, mitä teksteilläni haen. Tekstien pohjalla on aina kysymys syvästä tragediasta.

Peltola sanookin harrastavansa veitsenterällä tasapainoilua, sillä häntä tympäisee nähdä asioista vain traaginen tai koominen puoli. Tärkeintä on, että katsoja tulee kosketetuksi.

Todellisuus on tragikoomista, ja sieltä ammentuvat myös näytelmien aiheet.

Esimerkiksi nousee Kuopion kaupunginteatterissa tänään ensi-iltansa saava Suomen hevonen -näytelmä, joka kantaesitettiin KOM-teatterissa vuonna 2004. Tekstin lähtökohta oli aamiaispöydässä tehty havainto: suomalaista viljaa juhlistaneen keksipaketin vilja oli tuotu Tšekeistä.

Peltola myöntää, että monet hänen näytelmänsä lähtevät liikkeelle pienestä.

– Näytelmähän perustuu sille, että repliikki kätkee isoja todellisuuksia. Ihmiset puhuvat niin, että puolet lauseesta on asian esittämistä ja toinen puoli jonkun toisen asian kätkemistä. Se, mitä kätketään, on mielenkiintoista.

Suomen hevonen kertoo Kotalan pienviljelijäperheen elämästä EU-Suomessa. Peltola pohtii, että 13 vuotta sitten kirjoitettu näytelmä on yhä puhutteleva, koska EU:n stabiilivaihe on ainakin hetkeksi takana, kiitos Brexitin.

– En ole tarkastanut, vieläkö ne faktat ja absurditeetit, joista Suomen hevosen maailma syntyi, ovat voimassa, Peltola sanoo.

– Sikäli näytelmä on yhä ajankohtainen, että on hirveän keskeistä pohtia, mistä ruokamme tulee ja mitä syömme. Sehän on perustavaa laatua oleva kysymys, joka koskee koko maailmaa. Mitä on kestävä kehitys yhden ihmisen ja toisaalta maailman mittakaavassa?

Peltola tuntuu teatterintekijänä asettuvan aina pienen ihmisen asialle. Monissa hänen näytelmissään yhteiskunnan suuret muutokset heittelevät viattomia.

Peltola huomauttaa, ettei hänellä ole missiota olla kenenkään puolella.

– Tarkkailen mielestäni ihmisiä tasapuolisesti. Mutta ehkä epäonni ja epäoikeudenmukaisuus ovat asioita, jotka ovat draaman ytimessä. Ja ehkä en pysty eläytymään vallankäyttäjän problematiikkaan tai menestyjän mielenmaisemaan, Peltola sanoo.

– Minua kiinnostaa tämä hetki ja lähikuva ihmisestä. Pienikin tarina voi kertoa ison historian ja todellisuuden tästä päivästä. Lopulta teatteri kertoo aina ihmisestä.

Suomen hevosta ovat seuranneet sarjan osat Yksiöön en Äitee ota (2008), Lämminveriset (2011) ja Hevosten keinu (2015). Peltolalta kysytään usein, tuleeko vielä viideskin osa.

– En ole etukäteen tiennyt kirjoittavani yhtäkään näistä osista. Tarve kirjoittaa tulee jos tulee, Peltola sanoo.

– Tällä hetkellä työstän aivan muita töitä, uutta näytelmää ja musikaalia.

Suomen hevonen ensi-illassa Kuopion kaupunginteatterissa 26.1.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.