Todelliset leffafriikit elivät 1930-luvulla

Jo monenlaisia ennätyksiä rikkonut Luokkakokous-elokuva ylitti viime viikonvaihteessa 500 000 katsojan rajan. Mikäli elokuva jatkaa menestystään, seuraavaksi se ottaa paikan suomalaisten elokuvien kaikkien aikojen top 20 -listalla, jonne juuri kenelläkään ei ole ollut vuosiin asiaa.

Viimeisimmät listalle nousseet elokuvat ovat olleet Aleksi Mäkelän Pahat pojat (2002) ja Pekka Parikan Talvisota (1989). Mitä taideaarteita tuolla myyttisellä listalla oikein on?

No, ainakin viisi Uuno Turhapuroa. Ei ihme, että Luokkakokouksen tuottaja Markus Selin on verrannut inhottua ja rakastettua elokuvaansa Uunoihin.

Tilaston perusteella todelliset leffafriikit ovat kuitenkin eläneet 1930-luvulla. Vanhin listalle päässyt menestyselokuva on Risto Orkon Siltalan pehtoori (1934), joka kahmaisi 950 000 katsojaa. Saman ajan hittejä olivat myös Juurakon Hulda (1937), Jääkärin morsian (1938) ja Laulu tulipunaisesta kukasta (1938), kaikki yli 700 000 katsojan elokuvia 3,5 miljoonan asukkaan Suomessa.

Voiko näin uskomattomiin lukuihin luottaa?

Elokuvatutkija Kimmo Laineen mukaan totuus on numeroitakin ihmeellisempi.

– Uudemmat elokuvat ovat listalla selvästi yliedustettuina, tutkija väittää.

Kotimaisen elokuvan historiaan perehtynyt Laine kertoo, että katsojalukuja on kerätty systemaattisesti vasta Suomen elokuvasäätiön perustamisesta 1970-luvun alusta.

– Vanhempien elokuvien osalta listassa on nojauduttu esityskertaindeksiin, jossa on laskettu tiettyjen kaupunkien ensi-iltakierroksien esitysmäärät ja tehty niiden pohjalta arvio.

– Esimerkiksi Rykmentin murheenkryyni (1938) ja Helmikuun manifesti (1939) puuttuvat listalta, mutta elokuvayhtiöiden omien arkistojen mukaan niilläkin on lienee ollut yli 700 000 katsojaa, Laine kertoo.

Suomi-filmien voittokulkuun vaikuttivat tietenkin yleinen vaurastuminen ja elokuvateatterien tulo maaseudulle. Kulta-ajan elokuvien yleisö oli suurelta osin maalaisyleisöä.

– Silloin onnistuttiin löytämään sellaiset elokuvatyypit ja sellaiset tähdet, jotka vetosivat kansaan.

Laine kertoo, että äänielokuvaan suhtauduttiin filmiväen keskuudessa aikanaan pelolla. Ajateltiin, että Hollywood jyräisi alleen koko kotimaisen tuotannon. Totuus oli päinvastainen.

– Äidinkielen kuuleminen oli iso ja tärkeä asia. Se tuntuu nykyään uskomattomalta, mutta siihen aikaan monet kokivat tekstityksien lukemisen hankalaksi.

Elokuvien puolella oli koko kansa; tutkija näkee innostuksessa ripauksen nationalismiakin. Jako kriitikoiden ylistämiin taide-elokuviin ja halveksittuihin viihdepläjäyksiin syntyi vasta 1950-luvulla.

– Elokuvista kirjoitettiin paljon, mutta snobismia ei vielä esiintynyt. Kritiikeissä arvioitiin muun muassa teknistä onnistumista eli saiko puheesta selvän.

Tekstien lukeminen on tuskin kenellekään enää ongelma, mutta silti lähes 30 prosenttia Suomen elokuvayleisöstä valitsi viime vuonna kotimaisen elokuvan. Pohjoismaisessa mittakaavassa luku on vailla vertaansa. Laine arvelee kotimaisuusasteen olleen 1930-luvulla suunnilleen sama kuin nyt.

Jos juuri Luokkakokous nousee 20 katsotuimman joukkoon, se kertoo Laineen mielestä ennen kaikkea yleisestä kotimaisen elokuvan kukoistuskaudesta.

– Tällä hetkellä on niin paljon vahvoja kotimaisia elokuvia, ettei kukaan osaa sanoa, mikä niistä on seuraava suuri hitti.

Esimerkiksi viimevuotinen Mielensäpahoittaja keräsi 497 000 katsojaa.

– Listat ovat vain listoja, tutkija hymähtää. Jos siinä olisi 30 katsotuinta elokuvaa, se olisi ihan toisen näköinen.

Listalle silti piirtyy sama kokonaiskuva, jonka tutkija on muutenkin työssään havainnut:

– Suomalaisissa suosikkielokuvissa on kaksi selkeää päälinjaa: komediat ja historialliset elokuvat alalajinaan sotaelokuvat. Melkein kaikki suosituimmat voi laskea jompaankumpaan ryhmään.

Mitä kotimaista elokuvaa Punkaharjulta kesänvietosta tavoitettu tutkija suosittelee juuri nyt?

Kaunista Veeraa. Siinä on Saimaa, siinä on Kipparikvartetti, siinä on kaikki mitä kesällä tarvitaan.

Täydellinen lista 20 suosituimmasta kotimaisesta elokuvasta Suomen elokuvasäätiön sivuilla: www.ses.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.