Tutkimus: Suurin osa nauttii surullisesta musiikista - taustalla kaksi syytä

Moni pitää surullisesta musiikista. Kansainvälisessä tutkimuksessa suurin osa vastaajista kuvaili kokemuksiaan miellyttäviksi ja musiikin kuuntelu kohensi mielialaa. Etenkin suomalaiset vastaajat suhtautuivat surulliseen musiikkiin lähtökohtaisesti keskimääräistä positiivisemmin.

Musiikintutkija Henna-Riikka Peltola Jyväskylän yliopistosta kertoo, että miellyttäviä kokemuksia näyttäisi olevan kahta tyyppiä.

– Musiikki voi joko tuottaa nautintoa puhtaasti musiikillisten ja esteettisten kokemusten kautta, tai nautinnollisuus voi liittyä musiikin tuomaan lohtuun.

Peltolan mukaan jälkimmäisessä tapauksessa koetut tunteet kietoutuvat usein muistoihin ja henkilökohtaisiin, musiikin herättämiin assosiaatioihin.

– Nämä kokemukset raportoitiin usein liittyvän vaikeaan elämäntilanteeseen, joissa musiikki toimii hyvänä vertaistukena.

Surullinen musiikki voi aiheuttaa myös tuskaa. Tutkimuksessa havaittu kolmas kokemustyyppi kuvasti hyvin epämiellyttäviä tunnekokemuksia. Surullisen musiikin kuuntelu liittyi tyypillisesti henkilökohtaisiin menetyksiin, kuten läheisen kuolemaan, ihmissuhteiden päättymiseen tai muihin henkilökohtaisiin vastoinkäymisiin.

– Voimakkaan negatiiviset kokemukset näyttävät olevan sekä henkisesti että fyysisestikin uuvuttavia ja näin ollen kaukana nautinnollisuudesta, sanoo musiikkitieteen professori Tuomas Eerola Jyväskylän yliopistosta ja Durhamin yliopistosta Isosta-Britanniasta.

Vanhemmilla vahvempia lohdun kokemuksia

Tutkimus koostui kolmesta kyselystä, jotka toteutettiin sekä Suomessa että Englannissa. Vastaajia oli yhteensä 2 436. Kaikki kolme kokemustyyppiä oli löydettävissä sekä suomalaisten että englantilaisten vastauksista.

– Surun nautinnollisuudessa ei havaittu eroja sukupuolten tai ikäryhmien välillä, joskin musiikillinen tausta ja yleinen kiinnostus musiikkia kohtaan näyttäisivät vahvistavan puhtaan nautinnon kokemuksia, Eerola kertoo.

– Huomasimme kuitenkin, että lohdun kokemukset olivat vahvempia vanhemmilla vastaajilla, kun taas nuoremmat ja naiset kokivat vahvempia negatiivisia kokemuksia kuin muut.

Tutkijoiden mukaan tulokset auttavat ymmärtämään traagisen taiteen ja fiktion herättämiä tunnekokemuksia ja tuloksia voi hyödyntää muun muassa sellaisten musiikkiterapian hoitomuotojen kehittämisessä, joiden keskiössä on musiikin tuoma lohtu, helpotus ja nautinnollisuus. Tutkimus on julkaistu PlosOne-lehdessä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kulttuuri

Miia Tervon Aurora-elokuva tavoittelee Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkintoa

Pätkäpesti Suomessa ja sen onnistunut ajoitus houkuttelivat Esa-Pekka Salosen Wagnerin jättiteoksen pariin: "Kaikki kuulosti hyvältä"

Kun Paleface kirjoitti 2000-luvun alussa veroilmoitukseen ammatikseen "räppiartisti", virastosta kysyttiin, mitä mies meinaa – "Nykyään jo tiedetään, että räppäämällä voi Suomessakin ansaita Bentleyn"

Uusi rooli vaatii viittomia – Santeri Kinnunen treenaa kanadalaisen vastanäyttelijänsä kanssa

Rock in the City -festivaalikiertue saa jatkoa – tapahtumissa yli 50 000 kävijää

Irina Björklundin tähdittämä suomalainen uutuussarja tarttuu terrorismiin – poliittinen trilleri Peacemaker ammentaa tosielämän kriiseistä

Näyttelijät laittavat mukisematta ämpärit päähän, kun Saara Turunen pyytää, mutta aina ei ole ollut niin

Kirja-arvio: Sjón muovailee rakenteet hajottavan ja myyttejä pursuilevan kertomuksen viimeisistä ajoista

Solja Krapu oli 20 vuotta sitten Poetry Slam -mestari Ruotsissa, ja nyt hän toisti tempun Suomessa

Alle 4 000 asukkaan kunta sai taas ilmaisen rocktapahtuman, jonka bändit täyttäisivät maksullisenkin klubikeikan missä vaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.