Värikästä ja harrasta kansantaidetta Valamossa

Valamon luostarin uusi näyttely esittää itseoppineiden kansantaiteilijoiden hengellistä taidetta laajalla skaalalla: värikkäiden puiden ja eläinten täyttämiä paratiisimaalauksia, rosoisen ilmeikkäitä puisia ihmishahmoja, henkilökohtaisen kamppailun synnyttämiä tummia näkyjä.

Enkelit, pyhät ihmiset ja Raamatun tarinat ovat kansantaiteen suosikkiaiheita, urheilusankareiden, eläinteosten ja perinteisen elämän kuvausten rinnalla tai edellä, kertoo Taivas kattona – hengellisyys kansantaiteessa näyttelyn kuraattori Liisa Heikkilä-Palo.

Näyttely on esillä Valamon luostarin kulttuurikeskuksessa 14.2.-31.8. Sen tärppejä ovat muun muassa itäeurooppalaiset puuveistokset ja maalaukset Maija ja Volker Dallmeierin kokoelmasta, jonka hannoverilainen lääkäripariskunta lahjoitti viime vuosikymmenellä Kaustisen kunnalle. Valamon näyttely onkin myös viime kesänä kuolleen suomalaissyntyisen Maija Dallmeierin muistonäyttely.

Raahen museosta on saatu lainaksi harvinaisia puuveistokset, jotka Mikael Balt veisti Raahen vanhaan kirkkoon 1600-luvun jälkipuolella. Koristeveistokset poistettiin kirkosta 1800-luvulla ja ne säästyivät varastossa kirkon palolta.

Uutta kansanomaista veistotaidetta edustavat arkkiatri Risto Pelkosen kaarnasta tekemät miniatyyrihahmot. Joukossa on myös ennen esittelemättömiä vaivaisukkoja.

Arkkiatri Pelkonen alkoi alunperin veistää ihmishahmoja ja kertoa tarinoita Tuohelan kylästä lapsenlapsiaan viihdyttääkseen.

Savolaistaiteilijoita ovat luostarin lähellä Karviossa syntynyt, nyt Kuopiossa asuva Sirkka Keränen ja Marko Jääskeläinen Suonenjoelta.

Esillä on myös niukoin vedoin ja yksinkertaisesti maalattuja kansanikoneja, joita kiertävät maalarit Venäjällä maalasivat huokeaan hintaan.

Valamon edellinen Mestarin jälki -näyttely oli ennätyksellisen suosittu. Maineikkaiden tekijöiden kristillisten teosten näyttely veti Valamoon hiljaisena talvikautenakin yli 7000 kävijää.

– Suosiosta johtuen ensi syksynä on tarkoitus tehdä jatko-osa, Mestarin jälki II. Kokoelmassa, josta teokset tulivat, on edelleen yhtä tasokkaita helmiä, kertoo luostarin johtaja, arkkimandriitta Sergei.