Arvio: Aladdinissa on Bollywood-elokuvista tuttua mahtipontista väriloistoa ja riehakkuutta

Arvio: 2/5 tähteä

Tuhat ja yksi yötä -satukokoelmaan sisältyvä Aladdinin taikalamppu -satu on inspiroinut lukuisia musikaaliversioita ja piirrettyjä, joista tunnetuin on Disneyn klassikkoanimaatio vuodelta 1992.

Disneyn uudessa Aladdin-elokuvassa itämainen taikamaailma herää eloon live action -tekniikalla, jossa ei ole valittamista. Will Smithin esittämä sininen lampunhenki laittaa maagisen sirkuksen pystyyn hengästyttävällä rytmillä ja näyttävästi. Sotkuisista ja hyperaktiivisista toimintaelokuvistaan tunnettu ohjaaja Guy Ritchie on työryhmänsä kanssa pykännyt valkokankaalle Bollywood-elokuvista tutun mahtipontisen väriloiston ja riehakkuuden. Lisänosteena on ison Hollywood-budjetin suoma vapaus ahtaa kohtaukset täyteen eksoottista sälää, pienintä detaljia myöten.

Lapset, jotka lienevät elokuvan ensisijainen yleisö, varmasti viihtyvät lentävän taikamaton, taikatemppujen, Abu-apinan, kiperien takaa-ajojen ja vitsiä vääntävän Smithin parissa.

Elokuva tulkitsee alkuperäistä satua yhtä vapaalla kädellä kuin animaatiokin. Agrabanin satamakaupungissa asuva kiltti katurosvo Aladdin ( Mena Massoud) iskee silmänsä prinsessa Jasmineen ( Naomi Scott). Taikalampusta pöllähtävä henki toteuttaa Aladdinin toiveen tulla prinssiksi ja saavuttaa prinsessan ja tämän isän hyväksynnän. Paha suurvisiiri ( Marwan Kenzari) juonittelee lampun itselleen.

Hyvän ja pahan arvattavaksi taisteluksi äityvää ikävystyttävän suoraviivaista tarinaa ei ole sen kummemmin päivitetty nykypäivään. Satu-karikatyyrejäkään ole ravisteltu millään omaperäisyydellä, jos nyt Smithin temppuilua ei lasketa sellaiseksi. Särmättömyyteen lienee osaltaan syynä se, että kitch-postikorttien Arabia-fantasia on haluttu pitää korrektisti kaukana kaikista yhtymäkohdista ja assosiaatioista todelliseen Lähi-itään ja islamiin.

Tavattoman pökkelöt pääosien esittäjät Massoud ja Scott pääsevät kornin replikoinnin lisäksi myös laulaa luikauttamaan ja tanssahtelemaan musikaaliosuuksissa, joita on viskelty yhdentekevinä irtopaloina sinne tänne.

Jarno Lindemark

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Elokuvat

Elokuva-arviot: Ei käy armo oikeudesta Yhdysvalloissa

Elokuva-arviot: Sam Mendesin virtuoosimainen Taistelulähetit salpaa katsojan hengityksen

Elokuva-arvio: Neljäs elokuvaversio eläinlääkäri Dolittlesta on söpö mutta herttaisen yhdentekevä teos

Elokuva-arvio: Matthias & Maxime on piinallinen melodraama tunteesta tukahduttavista lapsuuskavereista

Elokuva-arvio: Helene on ehdottomasti näyttelijöittensä luomus

Elokuva-arvio: The Grudge on kliseinen kauhuelokuva, joka ei työ piristystä masentavaan tammikuuhun

Elokuva-arvio: Ohjaaja-käsikirjoittaja Taika Waititin päätä ei palella, kun hän mainiossa Jojo Rabbit -elokuvassa antaa pojalle mielikuvituskaveriksi Hitlerin

Elokuva-arvio: Cats-musikaalin digipäivitetty versio antaa kaikki syyt päivitellä teknologian tyhjää onttoutta

Elokuva-arvio: Kaikki haluavat kuulemma tappaa miehensä, väittää uusi Teräsleidit-elokuva

Elokuva-arvio: Frozen 2 on isolla rahalla tehtyä mutta sisällöltään niin halpaa, että tekee kipeää

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.