Arvio: Tanskalainen Happy Ending nousee vuosikymmenen rakkauselokuvien kärkikaartiin

Arvio: 5/5 tähteä

Kuluneella vuosikymmenellä on tehty vain muutama näkemisen ja kokemisen arvoinen rakkauselokuva. Vuonna 2012 ohjaaja Michael Haneke loihti valkokankaalle elokuvansa Amour, joka taatusti kosketti kaikkia tuntevia ihmisiä. Andrew Haigh ohjasi vuonna 2015 upean 45 Years -leffan, jossa Charlotte Rampling ja Tom Courtenay näyttelivät käsittämättömän hienosti ikääntynyttä pariskuntaa.

Nyt tähän rakkauselokuvien kärkikaartiin nousee tanskalainen elokuva, jota mainostetaan hieman hämmentävällä tavalla romanttisena komediana. Se on totisesti liian vähän sanottu Happy Ending -leffasta, joka on paljon enemmän kuin romanttinen, saatikka komediallinen. Tarina toteutuksineen maistuu itkunsekaisilta kyyneleiltä, tragikoomiselta hapuilulta ja elämältä itseltään.

Pariskunta Helle ja Peter ovat rapiat seitsemänkymppinen pariskunta, joka on ollut jo yli 40 vuotta naimisissa. Peter jää vihdoinkin eläkkeelle, ja yhteinen laatuaika olisi vihdoin mahdollista. Vaan kun ei. Peterille iskee kriisi, jossa on ikää, identiteettiä ja impotenssia. Se draama, joka tästä kriisistä syntyy, on huikeaa katsottavaa siitä huolimatta, että kulissit ovat tanskalaisittainkin yläluokkaiset.

Ohjaaja Hella Joof on useissa elokuvissaan keskittynyt kaikenlaisten ihmisten kimurantteihin suhteiluihin tuoreesta näkökulmasta käsin. Niin tälläkin kertaa. Joof luo ihmeellisiä tunnelmia ja kohtauksia, joihin voi samaistua sukupuolesta ja sukupolvesta riippumatta. Samalla hän saa veteraaninäyttelijät eläytymään rooleihinsa intensiteetillä, joka näkyy, kuuluu ja ennen kaikkea tuntuu.

Erityisesti elokuvan naisnäyttelijät ovat uskomattoman taidokkaita. Tuntuu siltä kuin Birthe Neumann oikeasti eläisi valkokankaalla roolihahmonsa Hellen elämää. Charlotte Sielingin näyttelemä Trine tekee elokuvaan todellisen draaman, ja tätä roolia on ilo katsoa. Aikuisen Nanna-tyttären roolissa Rikke Bilde on fantastisella tavalla tulta ja tulikiveä. Marianne Høgsbro näyttelee hieman viiniin menevää ja suorasukaista vanhempaa rouvaa tavalla, joka vaikuttavaa kovin tutulta.

Happy Ending on draamana yllättävä ja oivaltava. Aviokriisiä lähestytään monin tulkinnoin, jotka kaikki ovat yhtä oikeita tahi vääriä. Tapa, jolla lopulliseen ratkaisuun päästään, on elokuvakerrontaa parhaimmillaan. Rakkaus ja rohkeus löytävät toisensa oivaltavasti.

Jussi Virratvuori

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Elokuvat

Elokuva-arvio: Yhden tähden kauhuelokuva Countdown juoksuttaa ohuita hahmojaan epäloogisesti rastilta toiselle

Elokuva-arvio: Le Mans 66 tarjoaa sykettä nostavia kilpailuja ja monitahoista draamaa urheilun, rahan ja ystävyyden maisemissa

Elokuva-arvio: Tarhapäivä jatkaa Antti Pasasen yksinhuoltaja-arjen kuvausta muutamalla yllättävällä käänteellä

Elokuva-arvio: Äkäiset lokit kantavat merimiesten sieluja – Robert Eggersin ohjaama The Lighthouse on omintakeinen taidonnäyte

Elokuva-arvio: Huhhuh, totesi kriitikkokin – Kultainen hansikas kuvaa inhorealistisesti sarjamurhaajan sairasta elämää

Arvio: Last Christmas on liikkeellä heppoisella idealla

Arvio: Midway on yllätyksetön sotaelokuva

Elokuva-arvio: Armottoman ajankohtainen Kiitos tilauksestasi jatkaa Ken Loachin hienojen elokuvien sarjaa

Elokuva-arvio: Blinded by the Light tarjoaa Bruce Springsteenin faneille tunnistettavia kokemuksia

Elokuva-arvio: J-P Valkeapään uutuus Koirat eivät käytä housuja tarjoaa ennenkokematonta kotimaista elokuvaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.