Deadpool

Deadpool ei ole Marvelin tunnetuimpia supersankareita, mutta se on taatusti oudoimpia. Deadpool luottaa äärimmäiseen väkivaltaan, ja hänellä on kiero musta huumorintaju. Deadpool ei ole mitään vakavissaan, vaan heittelee jatkuvasti räävittömiä letkautuksia.

Deadpoolin ideaan kuuluu myös se, että hahmo kommentoi tekemisiään lukijalle tietoisena siitä, että esiintyy sarjakuvassa. Tällaista metahuumoria ei niin vain siirretä ison budjetin Hollywood-elokuvaan.

Oli helppo nähdä etukäteen, miten elokuva pilattaisiin tekemällä Deadpoolista teineihin uppoava, kaikin puolin kevennetty lässyversio.

Niin ei kuitenkaan käynyt. Voin taata teille, että ette ole nähneet Deadpoolin kaltaista supersankarielokuvaa aiemmin. Tai paremminkin Deadpool on antisupersankari. Supervoimista tärkein on kyky selviytyä hengissä lähes mistä tahansa. Iso luodinreikä vartalossa hidastaa Deadpoolia vain hetken.

Elokuvasta on vaikea kertoa paljoakaan paljastamatta liikaa sen epäkronologisen rakenteen vuoksi. Kun tarina alkaa, entinen palkkasoturi Wade Wilson (Ryan Reynolds) on jo Deadpool. Wilsonin muuntautumistarina kerrotaan takaumina. Rääväsuinen ja ongelmia tahallaan kerjäävä Wilson pahoinpitelee ja säikyttelee ihmisiä ammatikseen. Wilsonilla on kuitenkin pohjimmiltaan hyvä sydän. Hän on paha vain itseään pahemmille, jotka kiusaavat hyviä.

Deadpool rikkoo neljännen seinän myös elokuvassa. Hahmo muun muassa kertoo katsojille, että pohjimmiltaan kyseessä on rakkaustarina. Wilson ihastuu yhtä kierolla huumorintajulla varustettiin ilotyttöön Vanessaan (Morena Baccarin). Se on kiihkeää rakkautta heti ensipanosta.

Kun Wade saa kuulla sairastavansa tappavaa syöpää, mies lupautuu mukaan epämääräisen tahon laittomaan kokeelliseen hoitoon, joka on käytännössä sadistista kidutusta. Traagisten tapahtumien jälkeen Wadesta tulee tuhoutumaton, mutta hänen vartalonsa on kauttaaltaan yhtä kolmannen asteen palovammaa. Kyseessä todellakin on rakkaustarina, mutta juonta pitää käynnissä kosto.

Elokuvana Deadpool on juuri niin väkivaltainen ja räävittömän hauska kuin pitääkin. Hollywoodissa tajuttiin, että tätä tarinaa on mahdotonta kertoa niin, että se sopisi vaikkapa 12-vuotiaille. Väkivalta on paitsi runsasta ja jatkuvaa, myös rankkaa. Ruumiita syntyy kymmenittäin jo yksittäisessä taistelussa.

Myös huumori on ehtaa Deadpoolia. Juttujen rankkuus ei ole itseisarvo, hauskuus on. Deadpool toimii hienosti ihan vain mustana komediana. Monet vitseistä ovat hyvinkin fiksuja.

Huumorissa on runsain määrin itseironiaa. Deadpool ei tosiaankaan ota itseään tosissaan; ei sen paremmin hahmo kuin elokuvakaan. Tämä tulee selväksi jo alkutekstijaksossa, jossa ei mainita yhtään oikeaa nimeä. Esimerkiksi ohjaajan kerrotaan olevan ”ylipalkattu mulkku”. Lopputekstit kannattaa katsoa loppuun asti. Ja ”loppu” tässä yhteydessä todellakin tarkoittaa loppua.

Deadpool on hurja, hävyttömän hauska ja äärimmäisen cool elokuvakokemus.

Marko Ahonen

Uusimmat

Elokuvat

Ihmeellinen Beverly Luff Linn

Kesä

Swingers

Viiru ja Pesonen - Viiru muuttaa

The Rider

Creed II

Suspiria

Nothing Like a Dame

Pieniä suuria valheita

Widows

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.