Elokuva-arvio: Huippujengi Himalajalla tarjoaa simppeliä mutta mallikasta metkuilua koko perheelle

Arvio: 3/5 tähteä.

Huippujengi Himalajalla jatkaa Laika-yhtiön pieteetillä tehtyjen animaatioden sarjaa.

Coraline-, ParaNorman- ja Kubo ja samuraiseikkailu -piirretyistään tunnettu yhtiö luottaa vanhanaikaiseen stop motion -kerrontaan, tosin käyttäen hyödyksi upouusia digitaalisia 3D-tulostustekniikoita. Jälki on tyylikästä.

Viktoriaaniselle aikakaudelle sijoittuva Huippujengi Himalajalla seuraa löytöretkeilijä Sir Lionel Frostia, joka pyydystää erikoisia olentoja ja halajaa arvovaltaisen seikkailukerhon jäsenyyttä. Kunnianhimo ajaa Frostin legendaarisen Isojalan jäljille.

Yllättäen Isojalka ei olekaan tarujen hirveä peto vaan liikuttavan kiltti ja hieman hömelö, luku- ja kirjoitustaitoinen karvakaveri, joka tuumailee ja puhelee hassuja.

Kaksikko suuntaa tarujen kaupunkiin, etsimään isojalan kaukaisia sukulaisia.

Seikkailu sivuaa ohuesti brittiläistä kolonialismia, piikitellen Frostin ja hänen kollegojensa öykkärimäisyyttä, mutta viime kädessä kyse on perheen pienimmille suunnatusta viihderallista. Simppeliä tarinaa ei parhaalla tahdollakaan saata ylistää monitasoiseksi.

Lionelin ja karvaturrin seikkailuretki on silti täynnä hersyviä tilanteita, joissa ystävyyttä koetellaan ja syvennetään mielikuvituksellisilla tavoilla. Yksityiskohtiensa puolesta Huippujengi Himalajalla on mallikasta metkuilua, ilman itsetietoista näsäviisautta ja kliseistä pop-kulttuuri-viittailua, joihin niin monet nykypiirretyt tuppaavat perustua.

Jarno Lindemark

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.