Elokuva-arvio: U - July 22

Arvio: 4/5 tähteä.

Norjalaisen Erik Poppen ohjaama U – July 22 kertoo vuoden 2011 joukkomurhasta Utøyan saarella. Näkökulma on hyvin realistinen. Tehostaakseen vaikutelmaa ohjaaja kuvaa ikään kuin yhdellä otolla saaren tapahtumat. Tapahtumat käynnistyvät Oslon hallintokortteliin tehdyllä räjäytyksellä. Kuvamateriaali lienee aitoa. Sitten siirrytään Utøyan saarelle, luodaan silmäys nuoriin ja ympäröivään luontoon.

Kamera asettuu elokuvan päähenkilön Kajan (Andrea Berntzen) vierelle ja katsoo tapahtumia näkymättömän henkilön ominaisuudessa. Ensin kuullaan tieto Oslon räjähdyksestä, sitten alkavat laukaukset. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu tai mistä laukaukset tulevat, kunnes tappavat luodit löytävät kohteensa.

Paniikin synnyttämä kauhu leviää ja suojaan on mentävä, mutta mihin? Sekasorto ja painajaismainen tilanne kuvataan tehokkaasti. Katsoja huomaa eläytyvänsä mukaan tapahtumiin säpsähtäen jokaista laukausta ja avunhuutoa.

Joukkomurhaajasta ei näytetä kasvoja, vain tumma häivähdys metsikössä. Ratkaisu on perusteltu: elokuva ei kerro murhaajasta vaan näyttää, mitä kauheuksia tämä hirviö sai aikaan.

Tilanne on hyytävä, sillä nuoret eivät tiedä, onko ampuja yksi vai useampia.

U – July 22 rekonstruoi saaren tapahtumat sellaisina, kun saarelta selvinneet ovat ne kertoneet. Ampuminen kesti 72 minuuttia, 77 nuorta kuoli ja 99 haavoittui.

Tästä elokuvasta on vaikea sanoa, että siitä pitää, eikä se ole sellaiseksi tarkoitettu.

U – July 22 on erinomaisen hyvin tehty lähes dokumentaarinen elokuva Utøyan saaren joukkomurhasta, joka vetää hiljaiseksi. Maailma ei ole enää mikään lintukoto. Miten käsitellä maailman ihmisiä ja ääriliikkeitä, ettei tällaista enää pääsisi tapahtumaan? Siinäpä kysymys.

Poppen näkemyksen rinnalla Netflixissä on ohjaaja Paul Greengrassin liki 150-minuuttinen tutkielma samaisesta verilöylystä. July 22 -niminen elokuva käsittelee murhaajan eli Anders Breivikin taustoja, näyttää teurastuksen ja kertoo, mitä uhreille ja murhaajalle tapahtui. Se myös laajenee käsittelemään vaikutuksia norjalaisessa yhteiskunnassa.

Elokuvat täydentävät toisiaan järkyttävällä tavalla.

Olli-Matti Oinonen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Elokuvat

Elokuva-arvio: Ready or Not on vulgaari satiiri avioliiton ahtaudesta

Elokuva-arvio: Ohjaaja Jim Jarmuschin uusi zombie-elokuva The Dead Don't Die ei lunasta odotuksia

Elokuva-arvio: Dokumenttielokuva Apollo 11 on vaikuttava avaruusodysseia, joka hämmästyttävyydessään voittaa fiktiot

Elokuva-arvio: Quentin Tarantinon uutuus on Once Upon a Time in...Hollywood on ohjaajan paras 2000-luvun elokuva – mutta onko se paljon?

Elokuva-arvio: Inna de Yard vie matkalle reggae-pioneerien tarinoihin – ja ne liittyvät tavalla tai toisella köyhyyteen ja epäoikeudenmukaisuuteen

Elokuva-arvio: Angry Birds 2 on vinha toimintaralli ja tasavarma myyntituote

Elokuva-arvio: Late Night rullaa Emma Thompsonin karisman ja särmikkään dialogin varassa

Näkökulma: Leijonakuninkaan hyperrealistinen ilme nostaa ihmisen jalustalle

Arvio: Mielipuolinen nukkeystävä ottaa teknologian haltuunsa elokuvasa Child's Play

Elokuva-arvio: Annabelle Comes Home tarjoaa tarinan, jossa kökkö nukke kulkee teinien perässä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.