Elokuva-arvio: U - July 22

Arvio: 4/5 tähteä.

Norjalaisen Erik Poppen ohjaama U – July 22 kertoo vuoden 2011 joukkomurhasta Utøyan saarella. Näkökulma on hyvin realistinen. Tehostaakseen vaikutelmaa ohjaaja kuvaa ikään kuin yhdellä otolla saaren tapahtumat. Tapahtumat käynnistyvät Oslon hallintokortteliin tehdyllä räjäytyksellä. Kuvamateriaali lienee aitoa. Sitten siirrytään Utøyan saarelle, luodaan silmäys nuoriin ja ympäröivään luontoon.

Kamera asettuu elokuvan päähenkilön Kajan (Andrea Berntzen) vierelle ja katsoo tapahtumia näkymättömän henkilön ominaisuudessa. Ensin kuullaan tieto Oslon räjähdyksestä, sitten alkavat laukaukset. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu tai mistä laukaukset tulevat, kunnes tappavat luodit löytävät kohteensa.

Paniikin synnyttämä kauhu leviää ja suojaan on mentävä, mutta mihin? Sekasorto ja painajaismainen tilanne kuvataan tehokkaasti. Katsoja huomaa eläytyvänsä mukaan tapahtumiin säpsähtäen jokaista laukausta ja avunhuutoa.

Joukkomurhaajasta ei näytetä kasvoja, vain tumma häivähdys metsikössä. Ratkaisu on perusteltu: elokuva ei kerro murhaajasta vaan näyttää, mitä kauheuksia tämä hirviö sai aikaan.

Tilanne on hyytävä, sillä nuoret eivät tiedä, onko ampuja yksi vai useampia.

U – July 22 rekonstruoi saaren tapahtumat sellaisina, kun saarelta selvinneet ovat ne kertoneet. Ampuminen kesti 72 minuuttia, 77 nuorta kuoli ja 99 haavoittui.

Tästä elokuvasta on vaikea sanoa, että siitä pitää, eikä se ole sellaiseksi tarkoitettu.

U – July 22 on erinomaisen hyvin tehty lähes dokumentaarinen elokuva Utøyan saaren joukkomurhasta, joka vetää hiljaiseksi. Maailma ei ole enää mikään lintukoto. Miten käsitellä maailman ihmisiä ja ääriliikkeitä, ettei tällaista enää pääsisi tapahtumaan? Siinäpä kysymys.

Poppen näkemyksen rinnalla Netflixissä on ohjaaja Paul Greengrassin liki 150-minuuttinen tutkielma samaisesta verilöylystä. July 22 -niminen elokuva käsittelee murhaajan eli Anders Breivikin taustoja, näyttää teurastuksen ja kertoo, mitä uhreille ja murhaajalle tapahtui. Se myös laajenee käsittelemään vaikutuksia norjalaisessa yhteiskunnassa.

Elokuvat täydentävät toisiaan järkyttävällä tavalla.

Olli-Matti Oinonen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Elokuvat

Elokuva-arvio: Aika jonka sain on koko perheen elokuva

Elokuva-arvio: Mr. Jones näyttää, kuinka valhe on aseista vaarallisin

Elokuva-arvio: La Belle Epoque on katsomisen arvoinen vain näyttelijöidensä ansiosta

Arvio: Klaus Härö kuvaa Elämää kuoleman jälkeen -elokuvassa karun kauniisti menetystä

Arvio: Les Misérables näyttää Ranskan monet kasvot

Elokuva-arvio: Guy Ritchien palaa tuttuihin kuvioihin: The Gentleman on kovien kundien rötöskomedia suoraan 1990-luvulta

Elokuva-arvio: Parasta Clint Eastwoodin uudessa Richard Jewell -draamassa on tuntematon pääosanesittäjä

Elokuva-arvio: Luokkakokous-hittejä tehtailleen Taneli Mustosen uusi Se mieletön remppa -elokuva jää ohueksi ja rytmittömäksi komediaksi

Elokuva-arvio: Ystävät ovat perhe, jonka valitsemme, kertoo The Peanut Butter Falcon

Elokuva-arvio: A Hidden Life on riipaiseva kuvaus itävaltalaisesta perheenisästä, joka sanoi Hitlerille ei

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.