Lion

Arvio: 2/5 tähteä.

Garth Davisin esikoisohjaus Lion on laskelmoitu sentimentaalinen draama, jonka traagisuutta on vaikea vastustaa. Elokuva perustuu sydäntäsärkevään tositarinaan.

Saroo Brierleyn omaelämäkertaan pohjaava Lion alkaa Intiasta vuodesta 1985, jolloin rutiköyhän perheen 5-vuotias Saroo-poika (Sunny Pawar) eksyy perheestään Kalkutan kaaoksessa. Hän ajautuu tuhansien kilometrien päähän kotikulmistaan. Saroon kauhunhetket on kuvattu riipivästi painajaismaisella ankaruudella. Saroon äidillä ja rakkaalla isoveljellä ei ole hajuakaan pojan kohtalosta.

Nokkeluudesta on Saroolle hyötyä. Sitäkin enemmän on hyötyä sinnikkyydestä, kun hän puskee läpi vastoinkäymisten yksinäisellä taipaleellaan.

Elokuvan toinen puolisko käynnistyy 2000-luvun Australiasta, ja Saroo on jo nuori mies (Dev Patel). Nicole Kidman ja David Wenham esittävät pariskuntaa, joka on aikoinaan adoptoinut Saroon. Saroolla on myös adoptioveli, jolla on henkisiä ongelmia. Saroo vaikuttaa näennäisen onnelliselta, kun hän muuttaa Melbourneen opiskelemaan hotellialaa ja rakastuu opiskelijatoveriinsa, jota esittää mainio Rooney Mara.

Muistot alkavat kuitenkin puskea pintaan, eikä menneisyys jätä rauhaan. Uusi teknologia mahdollistaa ihmeellisiä asioita. Adoptioperheen kasvatti alkaa jäljittää syntysijojaan Google Earthin avulla, mikä on tunteellisesti iso asia paitsi hänelle myös adoptioperheelle.

Ottaen huomioon kuinka sentimentaalinen tällaista aihetta käsittelevä suuren yleisön elokuva voisi olla, ohjaaja Davis tiristää kyyneleitä kohtuuden rajoissa.

Tarinaa on suotta venytetty kahden tunnin mittaan. Lopulta aikuisen Saroon mielenmaisema jää ikävästi alakynteen, kun teknologian ihmeellisyydet varastavat absurdisti huomion.

Jarno Lindemark