Yön ritarin paluu

Christopher Nolanin ohjaama Yön ritarin paluu täyttää monet siihen asetetut toiveet. Se muodostaa tiiviin ja hyvin ohjatun eeppisen spektaakkelin, jossa Batman joutuu jälleen tehtäviin Gothamia uhkaavien vaarojen näyttämölle. Nolanin ohjauksessa on teoksen tarvitsemaa betonista jykevyyttä ja hänen yhdessä veljensä Jonathanin kanssa tekemä kunnianhimoinen käsikirjoitus sisältää monia tarinallisia tasoja.

Bob Kanen vuonna 1939 luomasta näkymästä on menty pitkälle ja Nolanille kyse on hänen kolmannesta ja samalla viimeisestä Batman-ohjauksestaan Batman Begins (2005) ja Yön ritari (The Dark Knight, 2008) teosten jälkeen.

 

Uusi Batman on yhtä synkkä kuin edeltäjänsä, mutta myös toiveikas asetelmissaan. Batman on amerikkalaisen individualismin ilmentymä, jatkoa Howard Hughesin (1905–1976) kaltaisten erakkomiljonäärien tarinaan.

Yön ritarin paluussa Bruce Wayne (Christian Bale) elelee yksinään laajan kartanonsa itäsiivessä. Fyysinen kunto on rapautunut, sillä toisesta polvesta puuttuu rusto ja aivokudoksessa on ongelmia. Lepakkomiehen henkisyyskin uhkaa rakoilla.

Tapahtumat käynnistyvät, kun pahuuden ruumiillistumana ympäriinsä heiluva, suoraan Gothamin viemäreistä nouseva Bane (Tom Hardy) saapuu näyttämölle ja ottaa ohjat käsiinsä. Bane on alamaailman herra, joka julistaa vapauttavansa Gothamin ihmiset, mutta samalla suunnittelee koko kaupungin tuhoa. Tarina keskittyy maan alla olevan ydinpommin aiheuttamaan uhkaan ja sen ympärille kehkeytyvän kaaoksen läsnäoloon.

 

Batman-ilmiö on vuosikymmenten saatossa muuntunut alkuperäisestä sarjakuvahahmosta tiiviiksi osaksi nykykulttuuria. Siihen liittyvät symboliset tasot ovat läsnä, sillä Yön ritarin paluussa on näitä sävyjä ja Batmanin sitoutuminen Gothamin pelastamiseen näyttää ilmeisen pakkomielteiseltä. Gotham on Batmanin kohtalo ja Batman Gothamin moraalinen pelastaja.

Batmanin hahmossa on nykypäivän sankarille ominaista ahdistunutta, sisäänpäin kääntynyttä synkkämielisyyttä. Batman on oikeudenmukaisuuden esitaistelija ja Nolanin käsittelyssä kuitenkin tavallinen kuolevainen, joka silti omaa lähes yliluonnollisia kykyjä ja saa käyttöönsä erilaisia superteknisiä välineitä. Niillä hän pystyy liitelemään ilmassa ja kamppailemaan vastustajiensa kanssa.

Teknologia onkin yhä enemmän Batmanin maailmaan liitetty näkökulma, jota tämän ajan elokuvakerronta on erityisesti korostanut ja jopa alleviivannut. Tässä mielessä Yön ritarin paluu heijastaa nykypäivän Hollywoodin kaupallisia ja esteettisiä pyrkimyksiä.

Christian Balen hieman alavireinen, mutta tyylikkäästi Batmania inhimillistävä näyttelijätyö jatkuu tässäkin osiossa. Uhoavaksi useiden jaksojen silmätikuksi kohoaa Tom Hardyn aggressiivisesti tulkitsema Bane, joka hallitsee kohtauksia rajulla esiintymisellään.

Kissanaisena nähdään pirteästi esiintyvä Anne Hathaway. Marion Cotillard on selvästi aneemisempi Miranda Tate. Sivuosissa on vahvoja tulkintoja, kuten Gary Oldmanin esittämä poliisipäällikkö Gordon ja tietenkin Michael Cainen vahvasti tulkitsema hovimestari Alfred.

Morgan Freemanin aina rauhallinen olemus on mukana Lucius Foxin roolissa ja Joseph Gordon-Lewitt on Batmania auttava nuori poliisi.

Toiminta ja tilanteiden dramaattisuus on Yön ritarin paluussa Nolanin ohjaukselle ominaisen jännitteistä ja ohjaajan erinomaisen, alitajuisia näkymiä kuvanneen Inception (2010) -elokuvan voimalliset visuaaliset tehosteet ovat jättäneet jälkensä uuden Batmanin ilmaisuun.

Tästä parhain esimerkki on jalkapallostadionille sijoittuvat jakso, jossa maa yllättäen katoaa pelaajien alta.

Ohjaus: Christopher Nolan. Rooleissa: Christian Bale, Tom Hardy, Anne Hathaway, Marion Cotillard, Joseph Gordon-Levitt, Michael Caine, Gary Oldman. Tyylilaji: toiminta, draama, trilleri. K-12.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.