Arkkipiispa Leo: Auringolla sen ollessa korkeimmalla

Päivüpastos konzu päiväine korgevimal. Karjalan Kielen Seura 2016. 195 s.

Runoilija rientää Portugalin rantahietikolla, nauttii merestä, poimii lähipuista sanojen hedelmiä ja ajattelee suomeksi ja karjalaksi.

Viimeksi mainitun aksentti tuottaa arkkipiispa Leon aihepiiriin toisenlaista eksotiikkaa. Että runot esitetään kaksin kielin rinnatusten, toimii myös opastuksena livvin karjalaan. Siinä asussa runon suomenkielinen muoto muuntuu kiinnostavan ja yllättävänkin paljon. Karjalaa osaamaton lukija huomaa tunnustelevansa tekstiä kernaasti äänellisenä vaikutelmana.

Leon Portugalin- ja Japanin-runoissa on kenelle tahansa kaukokävijälle ominainen innoittunut tunnelma; matkalaisen odotusmieltä ja löydetyn maiseman tuottamaa ikään kuin kaiken kattavaa elämystä. Monesti nämä mutkattomat rivit tosin muistuttavat matkapostikorttien melko toteavia kuulumisia. Paikoin fadon tai sakuran yhteydessä runoilijan ajatuksiin juolahtaa myös oma kotikuusi, kalakukko, Pielavesi.

Tarkentamattomin loppusoinnuin juoksevat havainnot etsiytyvät konkreettisista detaljeista usein erittäin yksinkertaisiin aforisminomaisiin mielleyhtymiin; tiiviiksi, mietelmänomaisiksi huokauksiksi.

”Japanilainen ilta / kuun silta / pienellä järvellä / ja ihmisen ikävä”

Tyyli soveltuu japanilaista perinnettä lähestyviin muutaman säkeen miniatyyreihin, tuokiokuviin, joita on kosolti ja joissa runoilijan mieli ja ympäristönäkymä tai kuulokuva kohtaavat. Parhaimmillaan runoon tarttuu sisäiselle liikahdukselle otollista vastakohtaisuutta – niin Japanissa kuin Portugalissa.

”Fado / kaibavon pajo / Portugualien üos / kiitollistu igäviä / vesseliä

Fado / itkua, naurua, yötä / kuumaa, tummaa / aikaa kyynelten virrata

Hymystä itkuun / itkusta kaihoon / kauhuun / kaukaiseen tuntemattomaan

Lähestüt minuu / kezävihman jälgeh / viilezäs üös / valgies sumus”

Runoilija tuntee yksityistä pienuutta äärettömyydessä. Samalla hän havaitsee ihmisyyden ja läheisyyden armollisen ja sinällään suuren osan. Arkkipiispa Leo johdattaa tällaisiin intuitioihin ja vaistojen kosketuksiin myös tarkoituksellisen lapsenomaisin ja humoristisinkin keinoin. Lisäksi säkeet pilvistyvät alleviivaamaan maailmantapahtumien traagisuutta.

Uusimmat

Kirjat

Rax Rinnekangas vaelsi Kalle Holmbergin käskystä luostariin lukemaan Karamazovin veljekset - syntyi Mestarin viimeinen toivomus -kirja

Jyri Vartiainen: Kirous

Samuel Beckett: Sanoinkuvaamaton

Roger Daltrey: My Generation - Rocklegendan omaelämäkerta

Suvi Ratinen: Matkaystävä

Merete Mazzarella: Varovainen matkailija

Katriina Huttunen: Surun istukka

Naomi Alderman: Voima

Elizabeth Acevedo: Runoilija X

Harry Salmenniemi: Delfiinimeditaatio ja muita novelleja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.