Arthur Rimbaud: Kootut teokset

Suomentanut ja toimittanut Einari Aaltonen. Sammakko 2012. 376 s.

Suomentaja Einari Aaltosen urakka ranskalaisen Arthur Rimbaud’n runouden parissa kesti toistakymmentä vuotta. Nyt se on tehty, ja Rimbaud’n Kootut teokset on valmis.

Suomenkielisellä lukijalla on vihdoin mahdollisuus Koottujen teosten avulla luoda jonkinlainen kokonaiskuva Rimbaud’n runouden kehityslinjoista, kirjallisista ärsykkeistä ja runojen historiallisista taustoista. Neron kuva ei toki tule valmiiksi, mutta uusia oivalluksia ja kielellisiä vibraattoja teos tarjoaa lukijalle runsaasti.

Arthur Rimbaud (1854–1891) kuuluu niihin kohtalon valitsemiin ”kirottuihin runoilijoihin”, kuten dekadentti moralisti Charles Baudelairekin, joiden vaikutus runouden kehityskulkuun ei lakkaa eikä koskaan saavuta lopullista päätepistettään.

Baudelairen tavoin Rimbaud uskoi runoudessa sanojen alkemiaan, synestesia-ilmiöön, kätkettyjen merkitysten aisteja manipuloivaan vaikutukseen. Vokaalit-nimisessä runossa Rimbaud tekee samanlaisia aistimellisia ja kielellisiä kokeita kuin Baudelaire Vastaavuuksia-runossaan Pahan kukkia -kokoelmassa.

Rimbaud’n suuruus on siinä, että hän aktivoituu aina uusissa ristiriidoissa, kielen kumouksellisissa ja modernin runon pyrkimyksissä. Runoilija René Charin sanoin: ”Rimbaud oli vielä syntymättömän kulttuurin ensimmäinen runoilija.”

Tämä merkitsi Rimbaud’n elinaikana hänelle raskasta taakkaa, kirottua intuitiota ja tietoisuutta ”salamurhaajien ajasta”, länsimaisen ihmisen, kolonisoidun sielun valheellisuudesta. Modernin runouden airut puhui tästä levottomuudesta yleisellä tasolla: ”Saavut ainaisesta, menet kaikkialle”, ja jatkoi kuuluisalla teesillä: ”Minä on toinen.”

Runouden tragedia oli Rimbaudille aina luonteeltaan sekä metafyysistä että poliittista laatua, sinän ja minän ristiriitaa, kollektiivisen unen ja sivilisaation kuolemaa; piti kirjoittaa julmaa, epäpuhdasta runoutta sivilisaation ja ihmisen edistyksen häviämisestä. Tämän kollektiivisen tragedian Rimbaud koki itse vereslihaisesti ja teki siitä ainutkertaista anarkistista runoutta.

Ihmisviha ja pessimismi – rakkauden ja hellyyden kääntöpuolena – leimahtavat ja kuljettavat Rimbaud’n niin kauas, ettei sieltä ole enää paluuta. Näin hänelle kävi, kun hän vaihtoi loistavasti alkaneen runoilijan uransa asekauppiaan rooliin pimeässä Afrikassa.

Rimbaud’n mukaan radikaaleinkaan runous ei todellisuudessa vaikuta syvemmin ihmiselämän kulkuun ja moraaliin. Sen sijaan rahaa tuottava asekauppa kyllä vaikuttaa. Ehkä Rimbaud oli pitkällä tähtäimellä sittenkin väärässä, ainakin kirjallisuushistoria haluaa näin olettaa.

On totta, että Rimbaud’n runouden kumouksellinen tahto on uhmannut aikaa enemmän kuin hän saattoi itse kuvitellakaan.

Runoilija halusi ”nuortua julmuudesta”, loukata pyhiä arvoja, tulla mustaksi enkeliksi. Kaikki nämä ovat inhimillisiä pyrkimyksiä, kätkettyjä totuuksia ja ristiriitoja, joita katsomalla voi tulla tietoiseksi ihmiskunnan tragediasta.

Joskus Rimbaud ei ole vailla Nietzschen filosofian kaikua: ”Moraali on arvojen heikkoutta!”

Rimbaudista ja hänen vapauden tahdostaan voisi sanoa Baudelairen sanoin: ”Ainoastaan se on vapaa, joka on vapauden arvoinen.” Rimbaud oli, ja hän maksoi siitä suunnattoman kovan hinnan.

Einari Aaltosen sitkeä suomennostyö toimii parhaimmillaan ja luontevimmin Rimbaud’n vakiintuneiden tekstien kohdalla, kuten Kausi Helvetissä ja Illuminaatioita osoittavat.

Mutta Rimbaud’n fragmentaarisempien tekstien kohdalla Aaltonen sortuu paikoin outoihin ja osin keinotekoisiin sanavalintoihin.

Esimerkiksi puhuminen ”parisuhteesta” yhden runon yhteydessä särähtää pahasti korvaan.

Rimbaud’n kumouksellisuus ei salli tällaisia teknisiä psykologisia termejä, ulkoapäin kontrolloituja käsitteitä.

Hannu Waarala

Uusimmat

Kirjat

Johanna Laitila: Lilium regale

Hannu Niklander: Euraasian muistot

Mikko Porvali: Kadonneen kaupungin varjo. Karelia Noir 3

Mark Twain: Huckleberry Finnin seikkailut

Anu Holopainen: Sydänhengitystä

Jarmo Saarti: Ya Mo - Merkintöjä sisäisen karkotuksen ajalta

Pirita Tolvanen: Paroni - Jarno Saarisen elämä

Aleksanteri Kovalainen: Kansallinen herätys

Päivi Alasalmi: Unten puutarha ja muita satuja

Suonna Kononen: Mystiset metsätyömiehet ja keskikaljacowboyt. Retkiä suomikantriin ja sen persoonallisuuksien pariin.

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.