Arvio: Tommy Tabermannin Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä on rakkaudentäyteinen teos

Tommy Tabermann

Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä

Gummerus 2019. 127 s.

Tommy Tabermann (1947–2010) menehtyi pahanlaatuiseen aivokasvaimeen.

Hän oli tuottelias ja rakastettu runoilija, häpeilemättömän romanttinen rakkauden ja erotiikan pappi. Vuoden runoilijaksi hänet valittiin 1995.

Suurelle yleisölle hän oli tuttu paljon siteerattujen runojensa lisäksi myös television Uutisvuodosta. Ei sovi myöskään unohtaa hänen korkeatasoisia Dan Andersson -suomennoksiaan, jotka hän teki yhteistyössä Hectorin kanssa tämän Ruusuportti -levylle (1979).

Ruusuja Rosa Luxemburgille (1970) aloitti Tommy Tabermannin uran.

Alussa hän kirjoitti kantaaottavaa lyriikkaa niin Vietnamin kuin Chilenkin tragedioista, mutta Tähtiä kämmenellä (1974) aloitti hänelle tunnusomaisen voimakkaan tunteellisen linjan. Kuolema katkaisi tekeillä olleen Amen-runoteoksen.

Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä ja Eksymättä et löydä perille ovat 2000-luvulle painottuvia valikoimia, joskin vanhin runo on vuodelta 1971.

Ensin mainittu valikoima on saanut nimensä tunnetusta runosta ”Tulla lujaksi, / pysyä pehmeänä. / Siinä on haavetta / kylliksi yhdelle elämälle!”

Tommy Tabermann rakasti suuria tunteita ja suuria käsitteitä. Niinpä näissäkin valikoimissa ovat esillä yleisemmin ihmisen eettiset velvoitteet antautua kauneudelle ja hyvyydelle sekä intiimimmin suorat puhuttelut ja vetoomukset: ”Älä, älä koskaan suutele otsalle / jos voit suudella suoraan suulle.”

Solidaarisuuskaan ei huku liialliseen yksilöllistämiseen: ”Kirottua olkoon kovakorvaisuus, / kovakätisyys, ahneus, armottomuus”.

Aistit ovat avoinna kohti toista ihmistä: ”Lämpimin peitto on toisen iho, / toisen ilo on parasta ruokaa. / Emme ole tähtiä, taivaan lintuja, / olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa.”

Uhkaavaa yksitasoisuutta poistavat paradoksit: ”Kuiskaaminen, / rakastavaisten tapa / puhua ehdottoman totta / on paras keino huutaa”, ”Kasvonsa voi pelastaa / vain paljastamalla kasvonsa” tai ”Muista, että vain murrettu leipä / on kokonainen leipä.”

Rosoakin löytyy: ”Niele katkeruutesi! / Niele pettymyksesi! / Huuhdo ne sitten alas / niin paljolla viinillä / kuin jaksat juoda, ja / kuse ne nurkan taa.”

Luontokuvia Tommy Tabermann käytti niukasti, mutta niitäkin on: ruoho, puut, kallio, vesi, linnut. Mitenkään moni-ilmeisesti niitä ei ole kylläkään käytetty, vaan ne ovat lähinnä simppeli astinlauta elämänfilosofiaan.

Valikoimien toimittajan nimeä ei ole ilmoitettu. Runoja jaksottavat piirrokset, valokuvat ja sitaatit.

Sitaatteja on tosin siroteltu epäjärjestelmällisesti niin, etteivät osiot ryhmity niiden mukaan.

Tommy Tabermann eli täyden elämän ohjeittensa mukaan. Hän tuli lujaksi mutta pysyi pehmeänä.

Eija Komu

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.