David Lagercrantz: Tyttö joka etsi varjoaan

Suom. Outi Menna. WSOY 2017. 411 s.

David Lagercrantz sai Stieg Larssonin perikunnalta tilauksen jatkaa Millennium-sarjaa ja Lisbeth Salanderin ja Mikael Blomkvistin maanpäällistä taivallusta, ja Lagercrantz tekee sen yhä varmemmin harppauksin. Uutuusromaani Tyttö joka etsi varjoaan ei pyytele anteeksi, vaan saapastelee suvereenisti Larssonin teosten rinnalle.

Salander on siirtynyt selkeästi kirjan päähenkilöksi, ja hyvä niin, sillä onhan hänessä enemmän potkua kuin Blomkvistissa. Kirjan alussa Salander on naisvankilan turvaosastolla. Vankiketjun heikoin lenkki on alun perin bangladeshilainen, kuvankaunis Faria Kazi, jota pahoinpitelee sadistinen Benito, esikuvansa Mussolinin mukaan itsensä uudelleen nimennyt nainen. Oikeudenmukainen Salander ei sitä kauan katsele.

Faria Kazia on pidetty vankina oman perheensä kotona, ettei hän pääsisi hävittämään perheen kallisarvoisinta omaisuutta eli neitsyyttään. Hänet on luvattu vaimoksi Bangladeshiin tehtailijalle, joten naimakauppa kohentaisi koko Tukholmassa asuvan perheen taloutta. Farian kautta kuvataan hyytävästi kunniamurhia.

Mikael Blomkvist kiinnostuu pankkiiriliikkeen omistajasta nimeltä Leo Mannheimer, joka muuttuu loman aikana vasenkätisestä oikeakätiseksi. Tarina sukeltaa kaksostutkimukseen, jonka eettiset perusteet ovat erittäin epäilyttäviä. Varomaton puhe maksaa ihmishenkiä, ja murhamylly pyörähtää käyntiin.

Muutamille naissivuhenkilöille kirjailija on lätkäissyt luvattoman köpöt luonteenpiirteet. Eräs heistä on pölyfriikki siivousintoilija, jonka koti on kuin laboratorio, toinen taas uhkeapovinen tutkija, opiskelijapoikasten viettelijätär, joka savustetaan yliopistolta pois h-mainesanan saattelemana.

Ruotsinkielinen alkuteos on nimeltään Mannen som sökte sin skugga, ja Leon varjosta romaanissa on paljolti kyse. Sama varjo on myös osa Lisbethin varjoa, joten romaanin nimen suomennoksen voinee hyväksyä. Lagercrantz viipyilee kaksosten kiehtovassa maailmassa, eikä sieltäkään selvitä ulos ilman veritekoja.

Joskus ihmiseltä löytyy kainalosta tai keuhkoista patti, joka tutkimuksissa paljastuu kehittymättä jääneeksi kaksoseksi. Tätä kirjaa lukiessa ei voi olla ajattelematta, millainen Millennium-sarjan viides teos olisi ollut Stieg Larssonin kirjoittamana. Sitä emme saa koskaan tietää, vaan syntymätön kirja jää patiksi piiloon Lagercrantzin kainaloon.

Ehkä jokin raastavan syvällinen satuttavuus ja rikollisen sielunelämän kierous, joiden kuvaus oli Larssonilla hyppysissään, puuttuvat vielä Lagercrantzin työstä. Lisbeth Salanderin selän suuri lohikäärmetatuointi saa sentään komean syntytarinan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kirjat

Kirja-arvio: Satiirinen western jatkaa Mark Twainin klassikkohahmojen tarinaa kultakuumeen ja intiaanisotien kurimuksessa

Kirja-arvio: Raisa Porrasmaan naisten Japania käsittelevä tietokirja on sisällöltään lavea ja visuaalisesti kaunis

Kirja-arvio: Plinius nuoremman tekstit kertovat muun muassa Vesuviuksen purkauksesta

Kirja-arvio: Mikko Karjalaisen uutuuskirja kertoo, että Saksa varoitti Suomea puna-armeijan voimasta jo tammikuussa 1944, mutta käytännön toimiin käytiin liian myöhään

Kirja-arvio: Emmi-Liia Sjöholmin esikoisromaani on rehellinen kasvukertomus, joka ei kuitenkaan sukella kovin syvälle parisuhteeseen tai menetykseen

Kirja-arvio: Antti Rönkän ja Petri Tammisen kirjeenvaihdossa keskustellaan ensisijaisesti kirjoittamisesta

Kirja-arvio: Riikka Pelon romaani Kaikki elävä porautuu ihmisyyden ytimiin

Kirja-arvio: Jyrki Kiiskisen runoproosan seurassa ahdistavilta otsikoilta ei pääse pakoon

Kirja-arvio: WTC:n terrori-iskut, Kummelin hokemat ja realityn tulo kasvattivat lapsista aikuisia

Kirja-arvio: Seksistä selkein sanoin ja veikein kuvin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.