Eero Hämeenniemi - Tulevaisuuden musiikin historia

Eero Hämeenniemi Tulevaisuuden musiikin historia (Basam Books 2007, 174 s.)

Arvostelijoilta Eero Hämeenniemi ei pyydä "muuta kuin, että he avoimesti ja rohkeasti ilmaisevat omat, aidot mielipiteensä". Yksikin ihmisen mielipide on arvokas palaute, mutta usein lehtiarvostelu ei edusta kenenkään mielipidettä: "Arvostelija on luotettava, jos hän on samaa mieltä kuin kaikki muutkin. Tästä syystä arvostelu ei pelkästään luo yleistä mielipidettä vaan myös seuraa sitä. Tämän vuoksi menestysputkeen päässeen taiteilijan jokainen teos on arvostelijoiden enemmistön mielestä mestarillinen. Koska arvostelijan on myös moitittava jotakuta jotta usko hänen arvostelukykyynsä säilyisi, on myös haukuttavaksi joutuminen itseään ylläpitävä ilmiö. On turvallista arvostella taiteilijaa, joka jo yleisesti tiedetään huonoksi."

Kulttuuritoimittaja Hannu-Ilari Lampila "ilmaisi rohkeasti mielipiteensä" säveltäjä ja Sibelius-Akatemian dosentti Hämeenniemestä Helsingin Sanomien (19.12.2007) arvostelussa, jonka piti käsitellä säveltäjän kirjaa, mutta teoksen nimikin lipsahti väärin.

Avoimuudessaan Lampila epäilee jopa, että Hämeenniemi ei osaa olla paria tuntia hiljaa. Tästä heikinheimolaisesta ilkeilystä savolainenkin voi päätellä, että Hämeenniemi ei taida olla menestysputkessa stadin piireissä.

Lampilan palaute on arvokas siinäkin mielessä, että hän tulee vastanneeksi kysymykseen, miksi "taidemusiikkia uhkaa yleisökato", kuten hänen toimituksensa otsikoi 13. joulukuuta. Lampila ei nimittäin ymmärrä ollenkaan sitä toimenpideohjelmaa, joka esitellään esseekokoelman viimeisessä luvussa Tulevaisuus tehdään nyt.

Elävää musiikkia yli kulttuurirajojen

Ensimmäisenä askeleena taidemusiikin kuuntelun lisäämiseksi on tietysti nykytilanteen tunnustaminen, mutta Hämeenniemen mukaan ainakin uuden musiikin piirissä säveltäjät yhä sättivät mieluummin toisiaan kuin tunnustavat, että helvettiin ollaan menossa tulisilla vaunuilla.

Säveltäjän, soittajan ja kuulijan voimakolmiossa aikamme säveltäjien musiikki on ajautunut sivuun elävästä musiikkivirrasta, koska se on hahmotonta ja toimii paremmin nuottikirjoituksena kuin kuultuna.

Hämeenniemen mielestä nykysäveltäjän pitäisi olla akateemikon sijasta muusikko muiden muusikoiden joukossa, kuten menneinä vuosisatoina, ja säveltäjäkoulutuksen tulisi tukea tätä muusikkoutta. Lisäksi intialaiseen musiikkiperinteeseen yli kaksikymmentä vuotta tutustunut Hämeenniemi suosittelee perehtymistä johonkin ei-länsimaiseen perinteeseen, koska moni- ja poikkikulttuurinen musisointi on tulevaisuutta.

Valot päälle konsertin ajaksi

Samat lääkkeet tekisivät hyvää myös voimakolmion toisessa kulmassa. Esiintyvien muusikoiden opetuksessa ilmaisullista ja tyylillistä kirjoa olisi syytä "voimakkaasti laajentaa" ja "tiukoista ohjelmiston kaanoneista olisi luovuttava koulutuksessa".

Voimakolmion kolmannessa kulmassa soittajien ja yleisön vuorovaikutusta olisi lisättävä esimerkiksi niin, että salin valot pidetään päällä konsertin aikana. Yhdessäoloa, jota musiikki Hämeenniemen mielestä on, suosivat amfiteatterin muotoiset salit, joissa soittajia ei eristetä korokkeelle.

Jouni Tossavainen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.