Jean Cocteau: Maailman ympäri 80 päivässä

Suom. Jaana Seppänen. Savukeidas 2015. 215 s.

”Sattumalta tapaamamme Ranskan konsuli moittii minua asenteestani. Hän ei oikein ymmärrä tämän matkan erityislaatua, näkökulmaani ja sitä, että minun on edettävä maapallon pinnalla sykäyksittäin, niin kuin yöperhoset jotka viistävät järvenpintaa ja levähtävät välillä kukkien päällä.”

Pariisin kulttuuripiirien kärkijulkimo Jean Cocteau (1889–1963) oli vuonna 1936 päässyt eroon oopiumiriippuvuudestaan. Hänen oli omasta mielestään aika matkustaa ”niin kuin kaikki muutkin”.

Cocteau sopi Paris-Soir -lehden kanssa kirjoitusprojektista, jonka tarkoitus oli tallentaa Cocteaun (Phileas Fogg) ja hänen miesystävänsä Marcel Khilin (Passepartout) Jules Vernen romaanin reittiä ja aikataulua myötäilevä matka.

Millaisen tripin muun muassa runoilijana, draamakirjailijana ja elokuvaohjaajana meritoitunut, niin Pablo Picasson kuin Igor Stravinskyn kanssa yhteistyötä tehnyt Cocteau sai aikaiseksi?

Ei mitenkään erityislaatuista, ellei sellaiseksi lasketa sitä, että hän tuntuu löytävän useimmista kaupungeista bordelleja ja oopiumiluolia. Ehkä tämä pakkomielle paheellisuuteen oli osin maineen ylläpitämistä pariisilaislukijoiden silmissä.

”Öinen San Francisco on maailman kaunein kaupunki.” Kaiken kaikkiaan Cocteau on kiinnostunut lähinnä kaupunkien yöelämästä. Hän käy teatterissa Japanissa, tanssiaisissa Honolulussa ja Harlemissa. New Yorkissa Cocteau tarkastaa lisäksi striptease-esitykset.

Matkan alkupuolella Akropolis, Tutankhamonin hauta ja Adenin lepralaakso Somaliassa eivät saa runoilijan kynää säkenöimään, vaan Cocteaun raportointi vaikuttaa paikoin pakotetulta eksoottisten asioiden luetteloineen.

Vasta samaan laivaan Hongkongissa nousseen Charles Chaplinin kohtaaminen innoittaa Cocteaun välittömämpään tekstiin ja pikkupoikamaiseen iloon, vaikka taiteilijoilla ei ole yhteistä kieltä.

1930-luvulla oli siis mahdollista olla maailmankuulu osaamatta englantia. Toinen menneeseen maailmaan liittyvä seikka on tapa, jolla Cocteau taivastelee lentokoneessa lentämisen ihmeellisyytä. Yläilmoissa runoilija näkee myös näyn.

”Oikealla ja vasemmalla Danten helvetin kerroksia, joita vartioivat punaiset sfinksit, päällekkäin olevia terrakotta-amfiteattereita, juhlaportaita. Helvetin pohjalla, jossa kivettyneet lohikäärmeet kouristelevat, kiemurtaa Styx-virta.”

Joku muu saattaisi vain mainita ohittaneensa Grand Canyonin ja Colorado-joen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.