Kari Enqvist, Ilari Hetemäki, Teija Tiilikainen (toim.): Kaikki vapaudesta

Kari Enqvist, Ilari Hetemäki, Teija Tiilikainen (toim.): Kaikki vapaudesta. Gaudeamus 2017. 311 s.

Artikkelikokoelma Kaikki vapaudesta on kooste Tieteen päivien 2017 luennoista, joiden kattoteemana oli tällä kertaa ”Vapauden rajat”. Vapautta kirjassa tarkastellaan filosofisena, sosiaalisena, poliittisena, moraalisena, juridisena ja kasvatuksellisena käsitteenä ja käytäntönä.

Kirja alkaa reformaation merkkivuoden innoittamana uskonnonvapaudesta. Martti Luther nakutti 500 vuotta sitten 95 teesiä Wittenbergin linnankirkon oveen, ja siitä käynnistyi protestanttisuus ja luterilaisuus.

Kirjan avausartikkelissa Ruth Illman kertoo hengellisyyden olevan nousussa. Yhä suhteellisen luterilaisessa Suomessa on yksilönvapaus olla uskonnoton tai koota itselle sopiva hengellinen cocktail, kuten suositussa enkeliuskossa tehdään.

Demokratian perusoikeuksista sananvapaus on saanut nettiaikakaudella ennen kokemattomia ulottuvuuksia.

Tuija Saresman mukaan vihapuhe on sananvapauden halveksimista. Sananvapauden yhteydessä kärjistyy vapauden, vastuun ja rajojen kolmiyhteys. Sananvastuuta ei noudateta, kun loukkaamisenhalu motivoi ilmaisua.

Satavuotiasta Suomea kirjassa tarkastellaan kansalliselta, geneettiseltä ja kielelliseltä kannalta unohtamatta pakolaisvirtojen, populismin aallon ja ilmastonmuutoksen akuutteja vaikutuksia.

Suomi on edelleen monin tavoin omalaatuinen ja upea lintukoto, mutta mikään valtio ei rajaudu erilliseksi globaaleista olosuhteista.

Ihmisoikeuksista keskeisiä ovat ajattelunvapaus ja fyysinen koskemattomuus. Ihmisillä tulisi olla vapaus tarkastella todellisuutta ja muodostaa mielipiteitä. Pahinta orjuutusta fyysisen pahoinpitelyn lisäksi on mentaalisen minuusvapauden estäminen.

Sami Pihlströmin pohtii George Orwellin romaania Vuonna 1984 totalitaristisen aivopesun kuvauksena. Orwellin dystopiassa on kyse absoluuttisen totuudettomuuden läpiajosta kansalaisten mieliin. Todellisuutta ei vain vääristellä, vaan se kielletään kokonaan. Kirjassa Puolue ilmoittaa päivä kerrallaan, mikä on totta ja mikä ei.

Orwellin kirjan valossa kirkastuu, mitä historia merkitsee yksilöille ja valtioille. Ilman historiaa ei ole tulevaisuutta. Jokainen voi olla oman elämänsä historioitsija, toteaa Heini Hakosalo kirjan päätökseksi.

Akateeminen historiantutkimus pyrkii aineistoperustaisiin ja lähdekriittisiin tulkintoihin. Tieteelliseen tutkimukseen kuuluu avoimuus ja korjattavuus. Näin ollen kaikkea ei ole vielä saatu selville eikä sanotuksi vapauden monista merkityssuhteista, ja hyvä niin.

Helena Miettinen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.