Kirja-arvio: Raisa Porrasmaan naisten Japania käsittelevä tietokirja on sisällöltään lavea ja visuaalisesti kaunis

Raisa Porrasmaa: Auringonjumalattaren tyttäret. Naiskohtaloita muinaisesta Japanista. Atena 2019. 344 s.

Raisa Porrasmaa on julkaissut tietokirjan Japanin naisten historiasta. Teoksen nimi Auringonjumalattaren tyttäret viittaa jumalatar Amaterasuun. Kirja ulottuu esihistoriasta Edo-kauteen (1603–1868) ja paikoin nykyaikaan asti. Porrasmaa keskittyy teoksessaan naisiin, koska hänen mukaansa miehet edelleen hallitsevat ihmiskunnan suurta kertomusta.

Kirjan teemoiksi Porrasmaa on valinnut vallan, avioliiton, arjen, uskonnon ja seksuaalisuuden. Hän kertoo niin aikakausista kuin yksittäisistä naisista: hallitsijoista, hovinaisista, kansannaisista, imettäjistä, taistelijoista, prostituoiduista, nunnista ja papittarista.

Säilyneiden kirjoitusten vuoksi eniten tiedetään eliitin elämästä.

Porrasmaa viimeistelee väitöskirjaa Japanin klassisesta kirjallisuudesta, joten hän kuvaa erityisen kiinnostavasti Heian-kautta (794–1185). Tuolloin hovinaiset loivat tavukirjoituksen. Sille rakentui waka-runous.

Heian-kaudelta on peräisin myös Genjin tarina, Japanin kirjallisuuden tärkein teos. Sen lienee kirjoittanut hovinainen Murasaki Shikibu. Osa Genjin tarinasta on suomennettu.

Porrasmaa ei ole pyrkinyt kattavaan esitykseen Japanin naisten historiasta, vaan kurkistuksiin naisten todellisuuksiin. Tavalliselle lukijalle kirja on silti lavea.

Se on jaoteltu selkeästi, mutta teoksen kieltä olisi pitänyt vähän parantaa. Ville Lähteenmäki on suunnitellut kirjaan kauniin ulkoasun värikkäine kuvineen.

Teoksesta löytyvät Japanin historian kaudet tiivistettynä riisinjyväksi. Tämän osuuden ydin ilman naisnäkökulmaa on painettu jo Porrasmaan kirjaan Japani pintaa syvemmältä (2012). Vähän enemmän hän on hyödyntänyt teostaan Temppelin hämärästä matsurin vilinään. Nojatuolimatka Japanin kulttuurihistoriaan (2014).

Kansilievettä koristaa Ema Saikon runo vailla mainintaa suomentajasta Kai Niemisestä. Ihmettelen myös teoksen nimeä, sillä vuonna 2009 Sinebrychoffin taidemuseo julkaisi kirjan Auringonjumalattaren tyttäret. Japanilainen naisellisuus. Tästä Porrasmaa vaikenee, samoin kirjasta Japanilainen nainen (2004). Ne esittelevät myös naisten historiaa.

Porrasmaa on kuitenkin paneutunut aiheeseen paljon syvemmin. Tietokirjojen laatimisen lisäksi hän luennoi japanologina yliopistossa ja suomentaa japaninkielistä kaunokirjallisuutta.

Terhi Anttila

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kirjat

Äänikirja-arvio: Philip Teir ja Riikka Suominen kuvaavat nuupahtaneita liittoja, mutta lääkkeet tilanteen korjaamiseksi ovat kuitenkin hyvin erilaiset

Kirja-arvio: Maan paino, meren keveys

Kirja-arvio: Anu Kaajan satiirinen romaani Katie-Kate käyttäytyy kuin Troijan hevonen

Kirja-arvio: Erakot on erinomaista luettavaa ihmismeren keskellä

Kirja-arvio: Elina Kilkun #metoo-henkinen Ihana tyttö -nuortenromaani sijoittuu teatterimaailmaan

Kirja-arvio: Olive Kitteridge kirkastaa elämän kohokohdat

Kirja-arvio: Miehen pää joutuu puristimeen uskottavassa avioero- ja uusperheromaanissa

Kirja-arvio: Runoilija juoksee helvetinkujaa Nietzschen ja Steinerin ohi Heikki Kännön uudessa romaanissa

Kirja-arvio: Reportaasikirja Tanssivat karhut kiertää Itä-Eurooppaa, mutta se voisi hyvin kertoa Suomesta

Kirja-arvio: Ray Bradburyn lapsuuden kokemusmaailmaa ja olemassaolon ihmeellisyyttä ylistävä Voikukkaviiniä jätti jäljen myös kuuhun

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.