Kirja-arvio: Sjón muovailee rakenteet hajottavan ja myyttejä pursuilevan kertomuksen viimeisistä ajoista

Sjón: CoDex 1962. Like 2019. 560 s.

Islantilaisen Sjónin (s. 1962) trilogia CoDex 1962 ei ole kevyttä luettavaa, mutta ei siitä osaa irtikään päästää.

Periaatteessa trilogian ensimmäinen osa, jo aiemmin suomeksi julkaistu Sinun silmäsi näkivät on rakkaustarina. Toinen osa Kyynel väristen puolestaan nimetään rikostarinaksi, ja päätösosa Minä olen nukkuva ovi tieteistarinaksi.

Koko teosta läpäisee ennen kaikkea Sjónin omaleimainen, sirpaleinen ja kaoottinen, lukijaa perusteellisesti haastava tyyli. Tämä on niitä teoksia, joita nimitetään mestariteoksiksi, mutta se on myös hemmetin rasittava kaikessa poukkoilussaan.

Tarina rakentuu dialogista, joka harhailee sinne tänne. Sivujuonteita ja viittauksia moneen suuntaan on paljon. Myyttisyys pursuilee läpi perustarinasta, jossa natseilta pakeneva ja Islantiin saapuva juutalaismies muotoilee savesta lapsen.

Alkuperäisen Golem-tarun mukaan prahalainen oppinut rabbi Löw herätti Golemin synagogan ja Prahan gheton suojelijaksi. Sjónin tarinassa savesta lapsen muotoilevan henkilön sukunimi on Löwe. Rabbi Löw joutui tarun mukaan tuhoamaan golemin, mutta Sjónin tarinassa lopputulos on monimutkaisempi.

Lisäksi ammennetaan Prometheuksen tarinasta. Eräänlaista liekkiä tämänkin kirjan savihenkilö yrittää tuoda ihmiskunnalle.

Kirjassa ollaan tekemisissä perustavanlaatuisten asioiden kanssa. Alkupuolella enkeli Gabriel jo lähes puhaltaa maailmanlopun alkaneeksi, mutta häntä häiritään ja maailmanloppu jää. Lopulta ihmiskunta kohtaa silti kohtalonsa.

Tässä kaikessa on tietysti osansa myös postimerkkeilevällä ihmissudella ja neuvostovakoojalla, jolla on häntä. Eikä siinä tietenkään kaikki.

Tarinaa on vaikea kuvailla niin, että se ei kuulosta täysin kaistapäisellä, mutta kirjan ote todellisuudesta on tiukka ja määrätietoinen. Sjón on samojen aikojen ja piirien kasvatteja kuin islantilaisartisti Björk. Sjón oli Oscar-ehdokkaana Björkin tähdittämän Lars von Trierin Dancer in the Dark -elokuvan (2000) sanoituksista. Hän on myös yksi Björkin alkuaikojen bändin Sugarcubesin perustajajäsenistä.

Näitä kahta yhdistää anarkistinen virtuositeetti, mutta myös se, että heidän touhujaan on usein hyvin vaikea ymmärtää. Rakenteiden hajottaminen on ominaista kummallekin. Heitä puolestaan erottaa se, että Sjónilta puuttuu Björkin naiivin eskapistinen romanttisuus. Sjónin tekstissä julmuuksiakin käydään läpi kylmän analyyttisella lauseella. Kuin ne olisivat vääjäämättömiä.

CoDex 1962 on loistava kirja. Se on myös raivostuttava kirja. Joistakin teoksista sanotaan, että ne jakavat mielipiteet voimakkaasti. Yleensä se on hyvä merkki. Mitä on ajateltava silloin, kun jyrkkä jakolinja kulkee lukijan pään sisällä?

Pasi Huttunen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kirjat

Kirja-arvio: Martti Issakainen jatkaa Rannalla-kokoelmalla luonnonläheistä linjaa

Kirja-arvio: Jokke Saharisen uutuudessa varsinkin ensimmäiset tarinat ovat hyvin pulp-henkisiä tekstejä

Kymmenen kertaa murha – katso kooste kesän mielenkiintoisimmista dekkareista

Kirja-arvio: Emma Sofianna Söderholmin esikoisteoksessa rankka elämä näytetään rehellisesti

Kirja-arvio: Jyri Vartiaisen Kolme kesää tarjoaa rosoista muttei kaikkein intensiivisintä proosaa

Kirja-arvio: Vaikka miehet ovat karikatyyrejä Laura Mannisen teoksessa, kokonaisuus on sopivan vaativa ja viihdyttävä

Kirja-arvio: Forsströmin tarinat näyttävät eivätkä selitä

Kirja-arvio: Tärkeitä puheenvuoroja kiusankappaleilta

Kirja-arvio: Teemu Mäen Poika ja pallo -teoksessa pelissä on elämä ja kuolema

Kirja-arvio: Luonnontuote osuu maaliinsa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.