Kirkkaan selkeää

MAARIT VERRONEN Kirkkaan selkeää

Tammi 2010. 211 s. Maarit Verrosen tulevaisuusfantasia Kirkkaan selkeää liikkuu osin samassa kuvitteellisessa maailmassa kuin hänen parin vuoden takainen romaaninsa Karsintavaihe. Teoksissa tulevaisuus on utopian vastaisesti dystopia, paikka, jossa asiat eivät ole hyvin.

Uuden romaanin päähenkilö ja kertoja on suomalainen nainen Tiksu, joka kertomuksen alkajaisiksi käy tosi-tv:ssä pienennettävänä. Itsensä lyhennyttämisestä ja ohentamisesta laiheliiniksi maksetaan. Kirjan tarina rakentuukin paljolti sille, millä keinoin Tiksu leipänsä tienaa.

Kirjan mittaan Tiksu kulkee läpi Euroopan. Hän kouluttautuu kuumailmapallolentäjäksi ja saa käyttöönsä aurinkoenergialla toimivan solaaripallon. Pallolentäjänä hän tekee säähavaintoja ja toimii myöhemmin ihmisten jäljittäjänä.

Romaanin maailmassa on sekä ilmastonmuutos että manipuloitu ilmastonmuutos. On tahoja, jotka edesauttavat entisestään auringon haitallista säteilyvaikutusta. Jotkut rohkeat yrittävät selvittää ilmastoasioiden todellista tilaa, ja Tiksu osallistuu.

Jäljittäjänä Tiksu etsiskelee siruttomia, niin sanottuja metsäläisiä. Ihmiset on luokiteltu tarkasti erilaisiin väristatuksiin ja kunnon kansalaisella on niskanikamassa siru ja siinä tunnistetiedot. Siruttomat ovat niskuroijia, joita metsästetään ja tapetaan. On vähän hankalaa etsiskellä maastosta ihmisiä kuumailmapallolla lentelemällä.

Silmiinpistävintä romaanin Euroopassa on kaikkialle ulottuvan keskusjohdon ylärakenteen näkymättömyys. Tiksu kumppaneineen liikkuu vain ruohonjuuritasolla. Yhteydenpito valvoviin ja päättäviin tahoihin tapahtuu kämmentietokoneilla.

Outoa ja ilmeistä Kirjan ydinlankana on erikoinen etäisyyksien ja läheisyyksien liitto. Tiksulla on lentelypallon lisäksi myös mönkijä. Ei ole mitään ongelmaa kaukosäätää mönkijä ilmestymään ilman kuljettajaa vaikka satoja kilometrejä sinne, minne pallo laskeutuu. Tulevaisuudessa Euroopan tieverkosto on siis lievästi sanoen kattava ja esteetön.

Kirjan maailman tietotekniikka on nykyisen oloista, ja se toimii hillittömän hyvin. Mutta maapallo tuntuu olevan kuivumassa ja autioitumassa. Oudot kulkutaudit uhkaavat. Niinpä porukka pukeutuukin turvallisesti datapukuun ja hoitaa etenkin intiimin kanssakäymisen todella etäältä.

Verrosen dystopia on merkillisyyksien kooste, jossa on paljon absurdeja yksityiskohtia. Toisaalta se on kielellisesti ja tunnelmaltaan nimenomaan kirkkaan selkeää. Ehkä juuri tämä outouksien ikään kuin realistinen päivänselvyys tekee tarinasta sekä kiehtovan että pelottavan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.