MARGARET ATWOOD - Herran tarhurit

MARGARET ATWOOD Herran tarhurit

Suom. Kristiina Drews. Otava 2010. 527 s. Kanadalaisen Margaret Atwoodin ekoromaanissa Herran tarhurit veisataan paljon. Kirjan virret on julkaistu cd-levynä. Romaanin aineksena niissä tiivistyy sanoma, jonka ydinajatusten takana oletan kirjailijankin olevan.

Romaanin aika on lähitulevaisuudessa ja paikkana on nimeämätön kaupunki Yhdysvalloissa tai Kanadassa. Kaupunki kuin kaupunki, koska se on samalla tavalla rappiolla kuin muutkin maailman kaupungit.

Tellus-planeetan asiat ovat päin peetä kiitos ihmisten globaalin holtittomuuden. Tarinan toisessa, vielä myöhemmässä aikatasossa ihmislajin kohtalo onkin jo sinetöity.

Kirja kertoo hengellisistä ekofriikeistä. He asuvat hylättyjen kerrostalojen katoilla ja viljelevät siellä yrttejä ja juureksia. Eläinlihan syöminen on sopimatonta, samoin tavaroilla pröystäileminen. Porukka pukeutuu kutakuinkin säkkeihin ja elää mahdollisimman alkukantaisesti, kierrättäen ja dyykaten kaiken mahdollisen.

Herran tarhureiden uskonopissa on elämän ikuiseen kiertokulkuun ja kaiken elollisen sielullisuuteen sopivia kohtia Raamatusta. Tarhurit uskovat, että Luoja pitää kyllä huolen meidän pienestä planeetastamme, mutta ihmislaji joutuu ehkä väistymään, ansaitusti.

Atwood tarttuu ideoissaan yleisesti ilmassa oleviin pelkoihin. Aurinko käy liian kuumaksi ja jonkun sortin rutto räjähtää pandemiaksi.

Loppusuoralla suuria massoja huvittaa mässäily, päihteet ja seksi, loputon panoluolien irvokas seksi. Tarinan maailmassa näin käy.

Painajaismaisen sekopäisessä ja toisaalta nopeasti autioituvassa maisemassa harhailee lopulta vain kourallinen vielä elossa olevia etsimässä toisiaan. Jäljellä olevissa on sopivasti sekä hyviksiä että pahiksia, jotta jännitys säilyy, ja se säilyykin erittäin hyvin.

Muutama tarhuri ottaa yhteen raakalaisten kanssa. Tapahtumapaikat, seksiklubi Pyrstömaailma ja hyvän olon kuntoutuskeskus UusiOlo pinkkeine oloasuineen ja suukkohuulikuvaisine puseroineen tarjoavat tragikoomiset, mustan hilpeät puitteet eloonjäämistaistelulle.

Maailmankirjallisuuteen kuin myös kotimaiseen on ilmestynyt nopeassa tahdissa paljon tulevaisuusfantasioita, joissa ongelmia on venytetty vain vähän Telluksen nykytilasta. Ennustaako tämä kirjallisuus oikein?

Tekee mieli toivoa, että ei, tai sitten, että se saa ihmiset heräämään ja toimimaan ajoissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.