Manu Larcenet: Blast 4: Toivottavasti buddhalaiset ovat väärässä

Manu Larcenet. Blast 4: Toivottavasti buddhalaiset ovat väärässä. Suom. Heikki Kaukoranta, tekstaus Mika Lietzén. WSOY 2015. 208 s.

Tarina alkoi tilanteesta, jossa kaksi poliisia yrittää kaivaa tunnustusta vastahakoisesta, reippaasti ylipainoisesta Polza Mancinista.

Samaan aikaan Carole Oudinot kamppailee hengestään sairaalan teho-osastolla. Polza ei ole kuitenkaan helppo pala. Hän saattaa mykistyä poliisin pienimmästäkin virheestä ja jäädyttää jäljet iäksi.

Ranskalaisen Manu Larcenet’n (s. 1969) Blast-albumisarja kertoo Polzan ällistyttävän elämäntarinan ja sen, kuinka hänestä tuli yhteiskunnan ahdistavia normeja pakeneva kulkuri. Tapahtumien keskiöön nousee myös blast, surrealistinen äärikokemus, jonka aikana Polza pystyy hetkeksi unohtamaan kaiken, myös jättimäisen ruhonsa.

Polzan synkkä odysseia vie hänet metsän siimeksessä piilottelevien laittomien työläisten yhteisöön, sitten Jackyn, Pyhän diilerin huumekuriiriksi ja lopulta mielisairaalaan. Sieltä paettuaan Polza löytää piilopaikan hullujenhuoneelta vapautuneen toverinsa luota.

Polzan tarinan päättää Blast 4: Toivottavasti buddhalaiset ovat väärässä. Siinä murhamysteerin palaset loksahtavat viimein paikoilleen. Lukijaa viedään lopulta kuin pässiä narussa, sillä kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.

Blast ei ole tavanomainen murhamysteeri, vaan raju ja tummanpuhuva psykologinen trilleri, jossa poraudutaan syvälle ihmismielen synkimpiin sopukoihin.

Tarina ei myöskään kilpisty kertakäyttökamaksi liian yksioikoisella tarinalla tai liian tyhjentävällä loppuratkaisulla. Sen sijaan Blast jää häiritsevästi kytemään takaraivoon.

Kaiken kruunaa Larcenet’n mestarillisen vivahteikas viiva ja sävykäs vesivärityöskentely. Mustavalkeaa yleisilmettä rikkovat vain muutamat tarkasti sijoitetut väriläiskät, jotka tuovat vahvaa kontrastia ja lisäsisältöä jo valmiiksi raisuun tarinaan.

Parasta on kuitenkin Larce­net’n dynaaminen ja sujuva sarjakuvakerronta, joka etenee vaivattomasti ja jättää tilaa niin pienille kuin suurillekin asioille, tukkimatta ruutuja loputtomalla sanahelinällä.

Blast on ehdottomasti yksi sarjakuvahistorian hienoimmista saavutuksista, millä tahansa mittarilla mitattuna.

Manu Larcenet’lta on julkaistu aiemmin suomeksi muun muassa koskettava Pieniä voittoja -sarja. Syvästi inhimillisen tarinansa takia soisin sillekin sarjakuvaklassikon leiman.

Jokke Saharinen