Mervi Laaksonen: Susi

Maahenki 2013, 224 sivua

Sudet kuumentavat mielipiteitä Suomessa. Kuhmolaisen biologin Mervi Laaksosen Susi-kirja tarjoaa hyvään saumaan asiallista tietoa suden historiasta biologiaan.

Viime aikoina julkisuudessa on kiertänyt esimerkiksi tarinoita, kuinka sudet tappoivat ihmisiä aikoinaan Suomessa. Mielenkiintoista on, että 1700–1800-luvuilla kuoli enemmän ihmisiä koirien kuin susien puremiin. Molemmat kantoivat silloin rabiesta, vesikauhua.

Aateliset metsästivät perinteisesti hirviä eivätkä alentuneet susijahtiin. Kun rabies yleistyi, 1800-luvun rahvasta yritettiin saada petojahtiin. Se ei juuri kiinnostanut, sillä vaikka vesikauhuisten susien tappamina kuoli lapsiakin, nälkä- ja katovuosina lapsia kuoli paljon muuhunkin.

Niinpä suurpedoista alettiin maksaa kunnallista tapporahaa, sitten myös valtion korvausta.

Kun korvauskaan ei saanut työmiehiä susijahtiin, Sakari Topeliuksen avulla luotiin myytti, kuinka petojen tappaminen on ”miehen työ”. Tätä korostivat Maamme-kirja ja aktiivisesti asiaa ajaneet sanomalehdet. Niin kansa saatiin syttymään jahtiin, kun pyytäjälle luvattiin vielä susiturkkikin.

Tapporaha johti kuitenkin oheisilmiöihin. Esimerkiksi löytyneitä pentuja kasvatettiin aikuisiksi ja tapettiin vasta sitten, koska aikuisesta tapporaha oli kaksinkertainen ja siitä sai paremman turkin. Näistä ”susitarhoista” karkaili ihmisiin tottuneita eläimiä. Jälkikäteisarvion mukaan nämä sudet olivat todellinen vaara aikoinaan Suomessa.

1800-luvun puoliväliin Suomessa pyydettiin yli 600 sutta vuodessa.

Vaikka susia oli ja niitä pyydettiin valtavasti nykymääriin verrattuna, lapset liikkuivat paimenessa ja keräsivät marjoja, sieniä ja polttopuita. Susihyökkäykset tapahtuivat silti yleensä pihoissa rabies- tai muiden ongelmasusien tekeminä.

Susi silloinkin pääosin alistui ja karttoi ihmistä – niin kuin nykyäänkin. Tapporahaa maksettiin 1970-luvulle asti, mutta myytti suomalaisten petovihasta jäi osin elämään vielä nykypäivään.

Kirjan asiantuntevin anti on biologiassa. Kirjan mukaan esimerkiksi lisääntyvän yksilön menettävistä susilaumoista 25–40 prosenttia hajoaa.

Jos molemmat lisääntyvät sudet kuolivat, lauma hajosi lähes varmasti ja nuoret sudet lähtivät vaeltamaan. Tämä selittää Itä-Suomessakin, miten salatapoilla on aiheutettu yksinäisiä ongelmasusia.

Mielenkiintoisia faktoja on muitakin: Susi liikkuu pesimäajan ulkopuolella keskimäärin 10–30 kilometriä päivässä. Toisinaan eläin voi siirtyä 70 kilometriäkin päivässä. Siksi maallikkolaskennoissa saman suden jälkiä on laskettu useaan kertaan eri susiksi.

Pantatutkimukset ovat myös tuottaneet havaintoja, miten pantasudet tulivat harvoin alle 250 metrin etäisyydelle maantiestä. Ne myös pääsääntöisesti välttivät liikkumista kilometriä lähempänä asutusta. Susi välttää ihmistä, jos sen ei ole pakko toimia toisin.

Normaalisti sudet myös palaavat saaliilleen, mutta jatkuvasti häirityt sudet kaatavat saalista muita useammin. Silti esimerkiksi vuonna 2010 sudet kaatoivat Suomen hirvikannasta noin 0,8 prosenttia ja metsästäjät 42 prosenttia.

Susi-kirja käy läpi myös mielenkiintoisia ilmiöitä kuten miten koiria on käytetty Venäjällä susijahdin houkuttimina, miten Ranskassa susivahingot lammastiloilla vähenivät 95 prosentilla laumanvartijakoirien ansiosta ja miten susi pelkää lippusiimaa ja tuohitorvea tai nykyajan liiketunnistimella toimivaa sireeniä.

Laaksonen myös kuvailee, mitä suomalaisesta salametsästyksestä tiedetään. Laaksonen tunnustaa, ettei ymmärrä tunteellista suhtautumista susiin: ei vihaamista eikä höösäämistä.

Suomessa ei ole aikoihin tehty tietokirjaa susista. Taiten kootulle teokselle oli nyt tilausta.

Asta Tenhunen

Uusimmat

Kirjat

Marjatta Levanto ja Julia Vuori: Pelottelun (ja pelon voittamisen) käsikirja

Rax Rinnekangas vaelsi Kalle Holmbergin käskystä luostariin lukemaan Karamazovin veljekset - syntyi Mestarin viimeinen toivomus -kirja

Jyri Vartiainen: Kirous

Samuel Beckett: Sanoinkuvaamaton

Roger Daltrey: My Generation - Rocklegendan omaelämäkerta

Suvi Ratinen: Matkaystävä

Merete Mazzarella: Varovainen matkailija

Katriina Huttunen: Surun istukka

Naomi Alderman: Voima

Elizabeth Acevedo: Runoilija X

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.