Mikko Ylikangas: (toim.) Mielen salat

Gaudeamus 2016. 197 s.

Artikkelikokoelmassa Mielen salat esitellään Suomen Akatemian Ihmisen mieli -tutkimusohjelmaa.

Aivot tuottavat aineettomia elämyksiä, havaintoja, tunteita, ajatuksia, muistoja, unia ja hallusinaatioita. Uudet aivotutkimuksen keinot antavat tietoa aivojen ja mielen yhteispelistä. Mielentutkimus yhdistää neurotieteitä, humanistisia ja yhteiskunnallisia tieteitä.

Mielentutkimuksessa kattokäsitteitä ovat vuorovaikutus ja hyvinvointi. Ihmisen kasvu omaksi ainutkertaiseksi itseksi mahdollistuu vain toisten ihmisten vaikutuksessa. Tämä on ihmisyyden paradokseja, yksilöksi yhteisössä -ihme.

Vauva tarvitsee kosketusta ja katsekontaktia, eikä niitä ilman tunnu aikuisestakaan hyvältä. Katseen voimaa kirjassa esittelee Jari Hietanen.

Lauri Nummenmaa ja Riitta Hari osoittavat, kuinka tunnetilat ovat ihmistenvälisiä. Tunteet tarttuvat, ja ne koetaan kehollisina aistimuksina.

Kosketus on tunne-energian siirtoa. ”Miellyttävä sosiaalinen koskettaminen vähentää ahdistuneisuutta ja jännitystä; toisen ihmisen koskettaminen ja kädestä pitäminen voivat jopa vaimentaa kivun tunnetta.”

Liisa Keltikangas-Järvinen painottaa, että negatiivisten elämänkäsitysten siirtyminen perheessä luo ylisukupolvista masennusta ja syrjäytymistä. Jos suvussa on geneettistä alttiutta ahdistukseen, lapsuuden elinympäristön tunneilmapiiri voi olla ratkaisevassa roolissa yksilön mielenterveyden kannalta. Turvallisuus, arvostus, huomio ja kiintymys ravitsevat lapsen mieltä kukoistukseen.

Biologisiin sidossuhteisiin liittyy sosiomoraalisia velvoitteita, mutta ystävyys on todellista emotionaalista yhteyttä.

Ystävyys on vapaaehtoista, kahdenvälistä ja luottamukseen perustuvaa samalla aaltopituudella olemista. Se on tärkeä hyvinvointitekijä ja sen puute, yksinäisyys, rankka pahoinvointitekijä. Artikkelin Mistä on ystävyydet tehty? kirjoittajat ihmettelevät, ettei ystävyyttä ole toistaiseksi juurikaan tutkittu.

Myöskään yliluonnollisia kokemuksia ei ole liiemmin pidetty tieteellisen tutkimuksen aiheena. Artikkelissa Kumman varjo Marja-Liisa Honkasalo kertoo, että yllättävän monet kuulevat puhetta ilman puhujaa, saavat etiäisiä tulevista tapahtumista ja kohtaavat edesmenneitä ihmisiä. Näitä ilmiöitä tarkastellaan nyt ”kummana” ilman ennakkoluuloista vähättelyä.

Honkasalon mukaan luovuus ja kumma viihtyvät yhdessä. On kummallista, että kirjailijat kuvittelevat mielessään romaanihenkilöitä, joihin lukijat pystyvät eläytymään.

Yhdenlaista kummaa on luovuuden ja hyvinvoinnin ydintila, flow, kokonaisvaltaisen keskittyneisyyden dynaaminen virtaus. Artikkelin Luovuuden reunaehtoja yksilön ja työyhteisön toiminnassa kirjoittajat korostavat, että erilaiset työskentelytilat tulisi suunnitella niin, että ne mahdollistavat mielentilojen flow’n ja siten optimaalisen toiminnan.

Aivoja kannattaa jumpata, koska ne muotoutuvat koko elämän ajan. Ihmismieli on yhä paljolti tutkimatonta maastoa ja Mielen salat eräänlainen väliraportti.