PETER VON BAGH - Lajien synty. Elokuvan rakastetuimmat lajit: esittelyssä 147 genre-elokuvan helmeä.

PETER VON BAGH

Lajien synty. Elokuvan rakastetuimmat lajit: esittelyssä 147 genre-elokuvan helmeä.

WSOY 2009. 559 s.

Kriitikkona toimiessaan Jean-Luc Godard ajatteli, että elokuva on hyvä, jos se synnyttää katsojassa halun tehdä itse elokuvia. Tästä ajatusleikistä löytyy hyvä vertailukohta Peter von Baghin elokuvakirjaan.

Jos Godardilla elokuvan katsominen synnytti halun tehdä itse elokuvia, vastaavasti von Baghin esseistiikka synnyttää lukijassa välittömän halun kokea jokin elokuva tuoreesti uudelleen tai löytää se jopa mahdollisesti ensikerran - ihanteellisesti tietysti elokuvateatterissa.

Tämän neitseellisen kokemuksen synnyttäminen ja vaaliminen on filmihulluuden syvintä olemusta, yritystä lukea elokuvan prisman läpi maailmaa, historiaa, elämää, ihmistä ja itseään, omian muistojaan. Peter von Bagh on jo vuosikymmeniä kylvänyt tätä autenttisen elokuvakokemuksen siementä.

Moderneja klassikkoja Von Baghin uudessa teoksessa on nyt mukana entistä voimakkaampi koukkaus modernin elokuvan klassikoihin, 1980-luvun fantasia- ja scifielokuviin ja jättituotantoihin, joilla on myös vahvat yhteiskunnalliset ja historialliset juurensa ja ulottuvuutensa.

Näin Steven Spielbergin, George Lucasin ja Philip Ridleyn tuotanto saa uuden luennan ja historillisen päivityksensä. Lapsuuden probleemi on näillä ohjaajilla yllättävän henkilökohtainen asia. Se on sangen kiinnostavaa näiden kalliiden fantasioiden kannalta.

Lajien synnyssä von Bagh on elokuvan dinosaurusten jäljillä, kaiken kattavana teemanaan genre-elokuvan historia ja sen vaikutukset ja heijastukset elokuvan vuosikymmeniin, mutta erityiseti myös moderniin elokuvakerrontaan.

Elokuvan lajityypit ovat nykyelokuvassa entistä liukuvampia ja kameleonttimaisimpia. Näin on esimerkikisi Quentin Tarantinon elokuvien kohdalla, jonka luovien ristiriitojen kaikupohja löytyy usein lapsuuden elämyksistä, yksinhuoltaja-äidin kasvattaman pojan voimakkaista fantasioista.

Painopiste Lajien synnyssä on suuremmalta osin amerikkalaisessa elokuvassa, koska amerikkalainen elokuva on aina ollut se, jota vihataan ja rakastetaan yhtä aikaa melkein samalla intensiteetillä. Se nostattaa ihastelevia ja vihastelevia tunteita ja reaktioita, torjuntaa ja jälleennäkemisen iloa vuosikymmenestä toiseen.

Mukana 147 elokuvan esitellyssä on kiitettävästi myös muiden kulttuurien visuaalisia täysosumia, muun muassa harvemmin nähtyjä Neuvostoliiton stalisnimin ajan musikaaleja. Lopulta elokuvan historia on vuorovaikutuksen historiaa, Hollywoodin ja muun maailman jatkuvaa vuoropuhelua.

Paljastava silmä Vuonna 1973 von Bagh julkaisi pienen mutta pippurisen esseekokoelman nimeltään Paljastava silmä. Sen metodina oli lukea klassista Hollywood-elokuvaa kriittisin silmin, sen piilomerkityksiä, salattuja tarkoituksia ja freudilaisia lipsahduksia.

Paljastava silmä oli von Baghin metodi ja esitys. Lajien synty on eräällä tavalla Paljastavan silmän "poika". Elokuva aikakauden todistajana toteutuu Lajien synnyssä uusilla ja tuoreilla esimerkeillä. Tämän teoksen elokuvista von Bagh ei ole juuri aiemmin kirjoittanut.

Elokuvan suuria paradokseja on aina ollut se, että usein sattuma paljastaa ajan hengen kasvot paremmin kuin tietoinen pyrkimys kriittiseen havaintoon.

Vanha Hollywood-järjestelmä oli varsinaisesti tällaisten luovien paradoksien pesäpaikka, jossa systeemi ja yksilö ottivat jatkuvasti mittaa toisistaan.

Viisas André Bazin kutsui tätä ironisesti "järjestelmän nerokkuudeksi". Bazinin viitoittamalla tiellä von Bagh jatkaa elokuvakirjoittajan työtään, hyvä niin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.