Peter Sandström: Laudatur

Peter Sandström: Laudatur. Suom. Outi Menna. S&S 2016. 228 s.

”Etäisyys välillämme oli ehkä kaksi metriä”, ”etäisyys välillämme oli noin viisikymmentä, ehkä kuusikymmentä metriä”. Turkulaisen Peter Sandströmin romaanin minäkertoja mittaa etäisyyttä lähimmäisiinsä metreissä, mutta henkisesti tuo välimatka vaikuttaa valovuosilta.

Laudatur kertoo ulkopuolisuutta potevan viisikymppisen mieskirjailijan elämän saranakohdista kahdella aikatasolla.

Menneessä eletään synnyinseudulla Uudessakaarlepyyssä elokuussa 1988 ja nykyhetkessä Turun kaduilla syyskuussa 2014. Menneen tasolla poika tarkkaa vanhempiaan, jotka näyttäytyvät yhtäkkiä arvaamattomina ja vieraina ihmisinä kummallisine vaateparsineen, murteineen ja salaisuuksineen. Irrallisuus riipoo nykyhetkessäkin: kertoja on irtisanoutunut yliopistolehden toimittajan työstä, puoliso piilottelee, lapset ja maailma menevät menojaan.

Arkea ja absurdismia sekä hikeä ja akateemisuutta sekoittava, verkkaisesti etenevä ja muodoltaan tarkka kerronta alleviivaa Laudaturin laatukirjallisuuden luontoa. Kerronnan tihentymät Sandström viivyttää kuin osoittaakseen auktoriteettinsa ja lukijalle paikan.

Laudaturin perusasetelma – keski-ikäinen mies etsii itseään, ahdistuu ja kipuilee elämänhallintansa kanssa – on niin läpeensä tuttu viime vuosien suomalaisesta proosasta, että miesten surkeudesta saisi Helsingin kirjamessujen kantavan teeman kahdeksi vuodeksi.

Miehisyyden muutoksen suunta ei jää epäselväksi Laudaturissa: puutarhuri-isä on sodan kokenut ja vahvasti itsenäinen toimija, poika taas ajelehtiva sivari ja boheemi kynäilijä.

Naisen rooli on alistua tai alistaa. Kertojan äiti seuraa heikkohermoisena vierestä vilkkusilmäisen miehensä touhua toisen naisen kanssa. Kertojan oma puoliso näyttäytyy taas akateemisena uranaisena, joka pistäytyy kotona lähinnä pesettämässä pyykkinsä miehellä.

”Halusin että maailma pysyisi entisellään”, anelee mies. Ei pysy, vastaa maailma.

Risto Löf

Uusimmat

Kirjat

Marjatta Levanto ja Julia Vuori: Pelottelun (ja pelon voittamisen) käsikirja

Rax Rinnekangas vaelsi Kalle Holmbergin käskystä luostariin lukemaan Karamazovin veljekset - syntyi Mestarin viimeinen toivomus -kirja

Jyri Vartiainen: Kirous

Samuel Beckett: Sanoinkuvaamaton

Roger Daltrey: My Generation - Rocklegendan omaelämäkerta

Suvi Ratinen: Matkaystävä

Merete Mazzarella: Varovainen matkailija

Katriina Huttunen: Surun istukka

Naomi Alderman: Voima

Elizabeth Acevedo: Runoilija X

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.