Petri Tamminen - Muita hyviä ominaisuuksia

PETRI TAMMINEN Muita hyviä ominaisuuksia
Otava 2010, 144 s.

Petri Tammisen teoksen kertoja ja päähenkilö on Petri Tamminen. Kirja koostuu 23 lyhyestä pakinamaisesta viiltävän koomisesta tilannekuvasta Tammisen elämään. Se on itsenäinen jatko-osa ja huomattavasti monisanaisempi kirja kuin kuuden vuoden takainen Muistelmat, jonka Tamminen julkaisi 37-vuotiaana.

Tamminen on hyvä keskipolven kotimainen mieskirjailija, jolle miehen ja miesten maailman sanoittaminen on olennaista tematiikkaa. Kirjailijana hän on julkisuuden henkilö, joka joutuu usein esiintymistilanteisiin. Hän on esiintynyt julkisuudessa myös muusta syystä, sillä hän on niin sanotusti antanut kasvot ujoudelle.

Piiloutujan mieli

Tammisen uusi kirja jännittyy kauttaaltaan henkilökohtaisen dilemman varaan, kirjailijantyön julkisuuden ja ujon ihmisen taustalle tarkkailemaan vetäytymisen halun kituliaaseen saumaan. Ujouden olemuksen pohdinta saa samankaltaisen punaisen langan tehtävän kuin sai onnen olemuksen tutkinta Tammisen kahden vuoden takaisessa romaanissa Mitä onni on.

Psykologisen näkemyksen mukaan ujous on yksilön temperamenttia, geneettistä ja siten myötäsyntyistä ja muuttumatonta toimintatyyliä. Ujolle on ominaista hidas lämpeneminen uusissa tilanteissa ja suoranainen muutosvastarinta. Psykiatri Juhani Mattilan kirjassa Ujoudesta, yksinäisyydestä ujouden yhteydessä pohditaan eritoten arkuutta, jännittämistä ja esiintymispelkoa.

Kunnolla ujo on täyspäiväisesti piiloutuja. Mattilan mukaan nolojen tilanteiden karttaminen on ujolle niin välttämätöntä, että enemmän tällainen ihminen keskittyy vaikeuksien ennaltaehkäisyyn kuin kiinnostavien asioiden tavoitteluun. Niinpä hän menettää tolkuttomasti hyviä mahdollisuuksia elämänsä aikana.

Tamminen kertoo, mitä kaikkea hän on menettänyt. Vaihto-oppilassyksynä hän menetti kutakuinkin kaiken, mitä Kööpenhaminan yliopisto olisi voinut antaa.

Kasvuvuosina hän menetti nuoruutensa, koska ei rohjennut mukaan ikätovereiden porukoihin. Dannyn Vääksyn-keikalla hän menetti vapautumisen hetken, koska ei uskaltanut ottaa tanssiaskelia.

Toinen todellisuus

Kirjailijana Tamminen merkitään samalle janalle Meren, Hyryn ja Tuurin kanssa. Hän on lakonisen tyylin taitaja. Voiko hän kiittää tästä ujoutta? Kyllä hän niin tekee. Kun ei uskalla mennä ulos, tulee istuskeltua kotona.

Ja sitten onnen potku: poika löytää toisen todellisuuden, joka on kuitenkin sama kuin oma. "Kului vuosia ennen kuin ymmärsin, mikä lukemisessa auttoi: kirjat todistivat, että olen samassa maailmassa toisten kanssa."

Muita hyviä ominaisuuksia on monitahoinen yhden miehen selonteko psykologisesta ilmiöstä, joka aiheuttaa suurta kärsimystä monille ihmisille. Tammisen kapeantiheä huumori tekee kirjasta vastustamattoman.

Jossain vaiheessa tulee ajatuksenpoikanen, että aikooko kirjailija kiertyä oman napansa ympärille ja sotkeentua siihen kokonaan, kuten pelissä kirjailijoiden omassa FC Kynän joukkueessa: "Minä en kyennyt keskittymään palloon, näin vain itseni."

Vaan ei. Vääjäämätön puhumattomuus, jonka rikkumattomuudessa kirjailija saattaa mennä läpi joukkuepelitilanteen kuin myös saunomisen kymmenottelijoiden seurassa, on sen verran kovan luokan vaikenemista, että siihen haluaa lähteä mukaan.

Koti mielenmaisemissa

Tamminen todistaa omalla tekstillään, että raju ulkopuolisuus voi olla yhdistävä tekijä, kun sitä voi kokea siinä itseironian, tunteen, tarkan havainnon ja elämänriemun hurmassa, mitä hyvä kirjallisuus on.

Tamminen on perheenisä ja intohimoinen urheilumies Päijät-Hämeen Vääksyssä. Heillä päin, kirjailija kertoo, eivät sukupuoliroolitkaan ole vielä kaikonneet kulttuuristen konstruktioiden abstraktioiksi. Mieheltä vaaditaan, mitä mieheltä vaaditaan, ja ujon kirjailijan keinot hallita arkea eivät joka päivä toimi.

Kirjailijasieluisella ihmisellä koti voi ollakin mielenmaisemissa: "Piiloutuisin mieluummin Meren kirjoihin kuin luimistelisin täällä häpeän maailmassa."

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.