Pilvet idyllin yllä

Tatu Kokko

Heinäkuun päivä

Icasos 2013. 256 s.

Käsialanne on koukeroista kuin kirjailija Juhani Aholla aikanaan, sanoo Tatu Kokon romaanin yli 80-vuotias naispäähenkilö Hanna häntä Muuruvedelle haastattelemaan saapuneelle Helsingin Sanomien toimittajalle Jarmo Vitbradtille.

Jo Heinäkuun päivän prologi unelmoivine maisemineen ja kohtalonliikkeitä sivuavine ajatelmineen tuo mieleen Juhani Ahon jälkeläisen. Kirjassa hän huristelee 1960-luvun kuplavolkkarilla savolaiseen alkumaisemaan. Kohteena on Eero Järnefeltin kesän 1891 luomistyön tienoo Muuruveden Kauniskankaalla. Siellä Aho aikanaan vieraili. Kokon kirjan henkilöhahmonakin hän siellä on.

Lisäksi romaanin päätökseksi luetaan Ahon Uudisasukas samana vuonna (1891) ilmestyneestä Lastujen kokoelmasta.

Kokko on Ahon Rautatien uudiskielelle ”kääntänyt” kuopiolaiskirjailija, jonka luonnon- ja ihmiskuvauksen Aho-innoitusta ei voi jättää havaitsematta eikä kannata olla ihailematta. Kansallisromanttista hehkua keinutteleva romaani vie 2000-luvun kirjallisuudessa erikoisille ahonäkymille. Saavutaan heleään, vaaramaista maalaisuutta heijastavaan maalaukselliseen ympäristöön ja sen mukaiseen hengentunnelmaan. Ja muistellaan.

Takautumissa uudisraivaajilla, kaskenpolttajilla, torppareilla ja kauppiailla on sankarin yhtä sileä kuin kuhmurainenkin osa. Hannan lapsuuskuvauksessa eletään maaseudun ja taiteiden kivi- ja kultakautta. Romantiikka kohtaa realismin.

Romaanin kerronta-aika vaihtelee vuosissa 1966 ja 1891. Poiketaan myös 1900-luvun ensipuoliskolla sekä prologissa ja epilogissa nykyhetken liepeillä.

Toimittaja hyräilee Beatlesia. Haastateltava Hanna puolestaan laulaa lapsena ja Sibelius soittaa nuorukaisena 1800-luvun lopussa riemastuttavissa kyläiltamissa, joissa on läsnä useita kulttuurivaikuttajia. Vastaavaa taidehistorian havinaa kuullaan Kuopiossa; Minna Canthin Kanttilassa ja yleensä kaupunkikuvassa.

Tarinan tuli virittyy takavuosien tunnetusta taidehistoriallisesta asetelmasta. Toimittajan Savon-retken aiheena on tutkia, mikä on Järnefeltin Heinäkuun päivä -maalauksen väitetyn toisen version salaisuus. Maalasiko taiteilija toisinnon? Hanna osoittautuu Järnefeltin mallina viivähtäneeksi Kauniskankaan-tytöksi, jonka muistelmia kuulemalla Jarmo aikoo ratkoa maalauksen arvoitusta.

Asetelma vaihtuu torpparikuvaukseksi, tummaksi rakkaustarinaksi ja elämäkerraksi. Kysymys on enemmän pilvisestä kohtalosta ja ihmissuhteista kuin maalauksesta.

Tatu Kokkoa onnittelee rohkeudesta kirjoittaa idylliä tässä ajassa. Historiaperspektiivi ja ihmiskuvat 1800-luvulla ovat luonnon puhetta kuultavine ja näkevine sävyineen lukijaa kiehtova ilmapiiri. Kokko tunnistaa tunnelmien jatkuvan maahenkisin heijastuksin vielä 1960-luvulle asti, kauniina ja katoavina.

Keskeistä on kohtalo, sattumukset ja tietty mystiikka. Jopa Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuvan motiivi on tärkeä.

Kerronnassa on sadunomaista ja sellaisena moraalisesti heristelevää herkistystä. Dokumentaarisuus sulaa mukavasti juonikehyksiin. Kansallistaiteilijat tapaavat kansan.

Kulttuuripiirin kuvaus on tutkittua, ja itse kertomus lukijan ystävä. Selkeähkö juonikuvitelma ei sekään ole vailla todellisuuspohjaa. Vaikka välistä tuntuu kuin aineksia pakotettaisiin mahdollisimman runsain detaljein yhteen ja esteettistä harmoniaa tai dramaattisia viivoja korostettaisiin naiivisti ja väkisin, kokokuva hengittää tukehtumatta.

Tyyli on kuin kesämaisema omanlaisessa hetkessään helteen ja sateen välillä, pilven ja kallion kosketuspinnalla; painottomassa, ilmavassa, mutta maalaiseen maisemaan juurtuneessa kaski-, lehmi- ja saunasavun olossa, illassa ja auringossa. Tuulee vienosti. Ilo on valoa, linnunkepeää valoa. Suru painaa kuin pimeä metsä.

Kirjaan kuuluvalla sound-track-levyllä Päivölän Sävelen folkpop täydentää kansansa-nomaa Erkki Räsäsen sävelin.

Uusimmat

Kirjat

Mikael Niemi: Karhun keitto

Tuomas Jussila & Lari Rantanen (toim.): Nälkävuodet 1867-1868

Heikki Kännö: Sömnö

David Grossman: Hevonen meni baariin

Panu Rajala: Suomussalmen sulttaani

Massimiano Bucchi: Kuinka voitetaan Nobelin palkinto

Vilja-Tuulia Huotarinen: Niin kuin minä heidät näin

Kirja-arviot: T eknologian ja digitalisaation kehitys ei ole yksiselitteisesti lisännyt ihmisten onnellisuutta

Petteri Kantola: Hämärän prinssi

Mari Manninen: Kiinalainen juttu - 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.