SIMON LELIC: Katkeamispiste

SIMON LELIC

Katkeamispiste

Suom. Terhi Kuusisto.

Like 2011. 298 s.

Englantilaisen Simon Lelicin (s. 1976) rankan esikoisromaanin aiheena on kouluammuskelu. Kirjan tapaus on fiktiota, mutta joukkosurmat kouluissa eivät valitettavasti ole fiktiota.

Eräänä aamuna eräässä lontoolaisessa koulussa on sekava hässäkkä. Lelic vie lukijan tilanteeseen aamunavauksesta myöhästyneiden koulupoikien mukana. Jotain tosi outoa on juuri tapahtunut.

Viisi ihmistä on kuollut. Historian opettaja Samuel Szajkowski käveli koulun yhteiseen aamunavaukseen ja alkoi ampua kohti oppilaita ja opettajia, ja surmasi lopuksi itsensä.

Rikostutkinta annetaan nuorelle Lucia Maylle. Käy kuten nykyisin aika usein kantaaottavissa rikosromaaneissa käy: tutkimusta tekevä poliisi menee juttuun mukaan tunteella ja koko elämällä.

Monella äänellä Rikosta aletaan purkaa lopusta alkuun. Szajkowski ei ole enää kertomassa tekonsa motiivia. Lucia etsii jotain muuta kuin tragedian kuittaamista sillä, että psykopaatti pimahti. Hän tajuaa, ettei todellisuus ole leimattavissa ja paketoitavissa yksinkertaisimman tulkinnan mukaan.

Lucia aloittaa laajat haastattelut. Suuri osa romaanista rakentuu kulloinkin kuultavina olevien monologeista. He ovat koulun opettajia, oppilaita ja heidän vanhempiaan ja surmaajan sisartakin kuullaan.

Sekä Lelicille että suomentaja Terhi Kuusistolle on ollut haaste luoda kirjan puhujapersoonat ja heidän puhetapansa. Tässä on onnistuttu hyvin.

Yhteisöväkivaltaa Szajkowski on joutunut jatkuvasti pahenevan kiusaamisen kohteeksi. Muutaman häirikköoppilaan vetämään rumbaan on liittynyt muita ja yksi opettajakin. Passiivisten joukko on mahdollistanut kiusaamisen jatkumisen.

Kirjan tarinassa kyse on fyysisestä ja verisestä väkivallasta. Myös henkinen nöyryyttäminen on mukana, nimittely, mitätöinti, kontrollointi ja uhkailemalla pakottaminen. Erityisen pirullista yhteisöväkivallassa on yhden ihmisen valitseminen syypääksi siihen, mitä yhteisössä tapahtuu tai ei tapahdu, eli yhden syyllistäminen kaikkien käyttäytymisestä.

Lucia kerää tietoa rakentaakseen kuvaa Szajkowskista. Samalla tulee selvitellyksi, minkälaisia ominaisuuksia on henkilöllä, joka valitaan tuskankantajaksi, jotta muut porukassa tuntisivat voivansa paremmin ja voisivat tyydyttää vallantunnontarpeitaan uhriksi joutuneen mielenterveyden kustannuksella.

Lucian mielestä oudointa on, ettei koulun johto ota vastuuta. Samaan aikaan Lucia on itse omassa työyhteisössään härskin seksuaalisen häirinnän kohteena. Yksi mäntti pyörittää ahdistelua ja pari muuta poliisimiestä peesaa.

Koulun maineen säilyttäminen samoin kuin poliisilaitoksen yleisilmeen kiillottaminen ovat tärkeämpiä kuin yksittäisen poliisin näkemät ja kokemat asiat. Lucia irrotetaan jutusta.

Kirja loppuu, mutta sen esiin tuomat ongelmat eivät saa ratkaisua. Lelicin kirja kasvaa vaatimukseksi kaikenlaisten kiusaamiskulttuurien näkemiseksi ja lopettamiseksi ajoissa - ennen kuin pahin tapahtuu.

Uusimmat

Kirjat

Lars Sund: Missä musiikki alkoi

Kirja-arvio: Miljoonasade-yhtyeen menestys, hiipuminen ja ylösnousemus saavat asiallisen käsittelyn Mikko Lundellin kirjoittamassa teoksessa

Johanna Laitila: Lilium regale

Hannu Niklander: Euraasian muistot

Mikko Porvali: Kadonneen kaupungin varjo. Karelia Noir 3

Mark Twain: Huckleberry Finnin seikkailut

Anu Holopainen: Sydänhengitystä

Jarmo Saarti: Ya Mo - Merkintöjä sisäisen karkotuksen ajalta

Pirita Tolvanen: Paroni - Jarno Saarisen elämä

Aleksanteri Kovalainen: Kansallinen herätys

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.