Sami Lopakka: Marras

Like 2014. 346 s.

Legendaarisen suomalaisen metalliyhtye Sentencedin kitaristina tunnettu Sami Lopakka debytoi kirjailijana, ja mikä ensiveto tämä onkaan! Sanotaan, että kannattaa kirjoittaa siitä, minkä tuntee – ja Lopakka, jos joku, tuntee kiertue-elämän ilot ja surut, nousut ja laskut.

Hersyvän kiertueromaanin kannalta ehtymättömän lähdemateriaalin lisäksi Lopakalla näyttää olevan takataskussa myös kirjallisia lahjoja. Marraksen tyyli on rujon iskevässä ja häpeilemättömässä nuotissaan erinomaista luettavaa.

Päinvastoin kuin monet rockbändien velikulta-meininkiä tyrkyttävät kiertuevideot ja -dokumentit, Marras ei maalaa aurinkoista kuvaa läpi Euroopan rundaamisesta, vaikka voisi äkkiseltään kuvitella tämän olevan lähes jokaisen kellaribändin unelma.

Kenties kirjan mustan huumorin sävyttämässä, itsetuhoisessa koheltamisessa on kyse Sentencedin herrojen pohjoisesta luonteesta. Yhtye ei näet koskaan tuntunut oikein olevan kotona suosionsa kanssa. Musiikki yhdisti, mutta suomalainen umpimielisyys erotti. Kirkkaasti valaistut salit ja kupliva nauru ovat niitä varten, jotka eivät kamppaile kaamoksesta ja jäisestä eristyneisyydestä kumpuavan ahdistuksen kanssa.

Lopakka kertoi Radio Cityn haastattelussa kirjan perustan lepäävän Sentencedin kanssa koettuihin kokemuksiin. Tämän arvaa kyllä muutenkin.

Romaanin Korpisuon itsetuhoisen hillittömässä persoonassa näkee väistämättä Sentencedin vuonna 2009 kuolleen säveltäjä-kiraristivirtuoosi Miika Tenkulan traagisen hahmon. Lavalla eläimeksi äityvässä, mutta muutoin jäyhässä Rauniossa lienee jotain bändin historian kummastakin laulajasta, Taneli Jarvasta ja Ville Laihialasta.

Yhtyeen onnettomuusalttiin miehistön lisäksi Lopakka marssittaa lukijan kummasteltavaksi toinen toistaan hurtimpia henkilöitä, osa hyviä, osa pahoja. Kiertueella törmää myös monenlaisiin murheisiin, joista vähäisimpänä ei suinkaan ole alkoholi.

Marraksessa juodaan nimittäin viinaa ja lusitaan krapuloita, ja juodaan lisää viinaa sitä tahtia, että lukijallakin alkaa suuta kuivaa ja otsaa särkeä. Meno äityy sivuilla paikoin niin huuruiseksi, että liekö samaan yltänyt vain toinen etanolin tuntija, Charles Bukowski.

Muutaman luvun alkuun Lopakka loihtii alkoholikoomista ja kolossaalisista krapuloista kumpuavia helvetin yhdeksännen piirin visioita, jotka sairaassa dekadenssissaan tiivistävät pelottavalla tarkkuudella sitä pelkoa ja ahdistusta, mitä raskas juopottelu saa aikaan.

Marras on yhtä aikaa komediaa ja tragediaa, huumorikirjallisuutta ja apokalyptinen tutkielma ahdistuksesta, ruuminavaus arvoitukselle suomalainen mies, joka ei osaa elää ja rakastaa, mutta yrittää silti, vaikka henki menisi.

Petja Savoila

Uusimmat

Kirjat

Johanna Laitila: Lilium regale

Hannu Niklander: Euraasian muistot

Mikko Porvali: Kadonneen kaupungin varjo. Karelia Noir 3

Mark Twain: Huckleberry Finnin seikkailut

Anu Holopainen: Sydänhengitystä

Jarmo Saarti: Ya Mo - Merkintöjä sisäisen karkotuksen ajalta

Pirita Tolvanen: Paroni - Jarno Saarisen elämä

Aleksanteri Kovalainen: Kansallinen herätys

Päivi Alasalmi: Unten puutarha ja muita satuja

Suonna Kononen: Mystiset metsätyömiehet ja keskikaljacowboyt. Retkiä suomikantriin ja sen persoonallisuuksien pariin.

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.