TEEMU KASKINEN - Sinulle, yö

TEEMU KASKINEN

Sinulle, yö

WSOY 2009. 269 s.

Kenties perinteellisen jähmeät ja realistiset sotakirjat edustavat jo katoavaa kansanperinnettä. Veijo Meren Manillaköysi ja muu tuotanto ovat vahvasti sytyttäneet nuoremman polven kirjailijoiden mielikuvitusta.

Meren romaanien taitava sisäkertomusten käyttö on niinikään nykykirjallisuudessa varsin suosittua.

Esimerkiksi Kauko Röyhkä (s. 1959) ja nyt Teemu Kaskinen (s. 1976) kirjoittavat toisenlaisia sotakirjoja. Niissä historialisten tosisiasioiden edelle ajavat absurdit anekdootit ja surrealistiset tilanteet.

Lähtökohtia uuteen sodankuvaukseen voi löytää myöskin elokuvasta. Robert Altman teki Vietnamin sodasta mainion satiirisen elokuvan M.A.S.H.

Mutta kaukana Kaskisen surrealistisesta sotaromaanista Sinulle, yö ei ole myöskään Quentin Tarantinon elokuva Kunniattomat paskiaiset.

Kaskisen romaanissa on samaa päätöntä ja raakaa menoa, tietokonepelien kalseaa ja kylmää kyytiä kuin Tarantinolla on suhteessa toisen maailmansodan tapahtumiin.

Kaskisen romaanissa suomalaiset ovat hyökänneet Norjaan öljyn vuoksi. Norjalaiset on puolivillaisena sotakansana helppo nakki suomalaisille. Mutta vastassa on myös Nato ja USA. Myyttisen Suur-Suomi-ideologian sijaan Karjalan mäntyineen pitää taistella konkreettisista eduista kuten mustasta kullasta.

Suurvallat eivät kuitenkaan anna maailman ajautua kolmanteen maailmansotaan suomalaisten ahneuden vuoksi.

Tarinankertojana Kaskinen on enemmän kuin lupaus. Romaaniin sisältyvä kommunisti-Kaskisen hammaskalustoa koskeva sisätarina on kerta kaikkiaan huikaiseva suoritus.

Taitavana kirjoittajana Teemu Kaskinen kuitenkin välillä keksimällä keksii liian pitkälle meneviä vertauskuvia, jotka astuvat ikäänkuin ulos, liian kauas romaanin kuvaaman maailman varsinaisesta käymistilasta ja perustunnelmasta.

Mutta romaanin kokonaisuus osoittaa suurta lahjakkuutta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.