Balladeja murhaajista ja kyyneljärviä

Kesän yksi erikoistapaus sisältää karmivia balladeja, jotka tallentavat kansanperinnettä sekä entisessä hengessä että tässä ja nyt.

Murhiin liittyvät rekilaulut ja itkuvirret esittelevät eri lähestymistapoja tappamiseen ja kuolemaan. Häjyviisujen pohjalaisuus, uhma, jossa murhanpeittona on teon oikeutuksen tietynlaista koomista kehua, vaihtuu karjalaisissa itkuvirsissä kollektiivisen surun kuin kaiken lävistävään kyyneljärveen.

Se on vavahduttavaa.

Autenttisin itkuvirsikatkelmin, puhejuonnoin ja keisari Aleksanteri II:n muistoksi 1881 soitetuin kirkonkelloin täydennetty kertomusten ja tuntemusten levy on musta mutta varioiva tuote. Kansanmusiikkiekspertti Heikki Laitinen laulaa ja harmonikkataituri Kimmo Pohjonen soittaa. Monella tavalla. Keskiajan kidutusvälineeseen keskittyvä Katriina etenee kansanlauluna, johon harmonikka vastaa modernina, kipua ja kauhua välittävänä äänimattona.

Toisaalla vanhan ja uuden sillalla arkkiveisupoljento on kuin tanssilavatarinaa.

Lisäksi esityshetkeenkin liittyy oma balladinsa. Tekstin mukaan Murha Musiikkitalossa sattuu Sibelius-Akatemian konsertissa.

Teppo Kulmala

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.