Jukka Orma: Orman oppivuodet

Kitaristi Jukka Orma on paistatellut viime viikkoina mediassa. Syynä on hänen uusin soololevynsä – tai erityisesti tarina sen taustalla.

Orman oppivuodet on tunnustuksellinen levy, jossa Orma käy läpi vuosikymmeniä kestänyttä intensiivistä huumeidenkäyttöään. Orma veti kertomansa mukaan lähes kaikkia mahdollisia huumeita, heroiinia lukuun ottamatta.

Aineen alaisuudessa Orma oli luomassa muun muassa suomirockin kirkkainta historiaa Sielun Veljien kanssa. Luovuus kukoisti, mutta yksityiselämä kärsi.

Kaman käyttö loppui vuonna 2005, pitkälti hänen kirjailijavaimonsa Anja Snellmanin ansiosta. Orman oppivuodet onkin omistettu Anjalle.

Oppivuosien musiikillinen paletti on värikäs. Levyn soundissa soivat rockin ja bluesin eri muodot, mutta erityisen vahvana kuuluvat myös tangon ja muun latinalaisamerikkalaisen musiikin poljennot. Kokonaisuus on ammattimaisen ja harkitun kuuloinen, täynnä hienovaraisia sovituksellisia oivalluksia.

Kitaristina Orma on yksi Suomen persoonallisimmista. Hänen tyylinsä on kulmikas ja kuumeinen, vaikka soitto onkin seestynyt Sielun Veljien ajoista.

Orma myös laulaa laulunsa itse. Hänen äänessään ja tulkinnassaan on huomattavan paljon entisen bändikaverinsa Ismo Alangon henkeä. Lauluun on kantautunut kaikuja myös muista Orman aikalaisista, kuten Tuomari Nurmiosta ja Kauko Röyhkästä.

Anssi Nykänen, rummut, ja Eeva Koivusalo, basso, muodostavat varmanoloisen rytmiryhmän. Hammondia ja Rhodesia taituroiva Roni Martin on suurelta osin vastuussa myös soundin yleisilmeestä. Martin tuottanut levyn yhdessä Orman kanssa.

Jos Orman oppivuosista haluaa etsiä puutteita, löytyvät ne malttamattomuudesta karsia. 18 kappaleeseen ja 74 minuuttiin mahtuu monenlaista jännittävää stooria, mutta kokonaisuus tahtoo olla draamaltaan hieman lakoninen.

Varsinaisia huippuja ja tihennyksiä levyltä ei löydy, vain sarja hyviä ja keskinkertaisia kappaleita. Ehkä tämä on ”elämän dramaturgialle” uskollinen rakenne, mutta tilintekoalbumilta jää kaipaamaan vielä jotain väkevämpää.

Hyviin kappaleisiin lukeutuu muun muassa Arto Mellerin tekstiin syntynyt Aavelaiva. Säkeistö kulkee tukevan, suorana rullaavan rumpukompin ja juurevan riffittelyn tahtiin. Kertosäkeessä mukaan liittyy yllättäen lapsikuoro, joka laulama melodia on erikoisella tavalla aavemainen. Kontrasti on nerokas.

Myös notkeana luikerteleva Käärmeviinaa kuuluu levyn parhaisiin. Mukana on myös kevyitä erikoisuuksia, kuten funkiksi sovitettu YK:n Ihmisoikeuksien julistus.

Rauli Karjalainen

Uusimmat

Levyt

Annimaria Rinne: Jälkeenpäin

Eleanoora Rosenholm: Talvipalatsin puutarhassa

Dave Lindholm: Kynä & Kumppanit

Joose Keskitalo: En lähde surussa

Juulia Salonen Trio: Kylmillä vesillä

The 1975: A Brief Inquiry Into Online Relationships

Thought Gang: Thought Gang

Trygve Seim: Helsinki Songs

Trees: Trees

Sans: Kulku

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.