Murhat

AJATTARA

Murhat

Osasto-A Records Harvan bändin johtajan taiteilijanimi kertoo yhtä paljon kuin Ajattaran Pasi Koskisen: Itse Ruoja Suruntuoja johtaa kuusikkoaan maisemassa, jossa valo ei pilkahda ja kuolema on läsnä koko ajan.

Kaksi vuotta sitten ilmestynyt Noitumaa oli akustinen kummajainen, joka jäi metallimusiikin historiaan vain mielenkiintoisena kokeiluna. Harharetken jälkeen Ajattara palaa takaisin sähköisen ilmaisun pariin.

Ytimekkäästi nimetty Murhat ei uudista Ajattaran peruskonseptia mitenkään.

Riffit painavat tonnin, bändin yhteissoitto on ihailtavan tarkkaa ja Koskisen messuaa vihavirsiään raivolla, kuin haluaisi tuhota koko maailman huutamalla.

Ja niin hän varmaan haluaakin.

Videobiisiksi valittu Kunnes taivas meidät erottaa laventaa bändin ilmaisua rivakan black metallin puolelle, mutta levyn ehdottomasti paras hetki on yllättävänkin kevyesti groovaava Aura, jonka polveileva avausriffi on Ajattaran mitta-asteikolla progea.

Murhat on parasta Ajattaraa vuosiin, mutta kakkosalbumi Kuoleman (2003) veroiseksi klassikoksi siitä ei ole. Levy kestää vain hieman yli puoli tuntia, mutta jo siinä ajassa alkaa tuntua, että eiköhän tämä jo riitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.