STONE TEMPLE PILOTS: Stone Temple Pilots

Pitkään telakalla ollut Stone Temple Pilots yhdisti rivinsä vokalisti Scott Weilandin lähdettyä ovet paukkuen superyhtye Velvet Revolverista pari vuotta sitten.

Grungebuumin aikana vuonna 1992 debyyttinsä Core julkaissut losangeleslaisbändi sai aikanaan kuraa niskaansa trendijäljittelijänä. Ostava yleisö äänesti kuitenkin kriitikot kumoon.

Alkukauden räkäisen aggressiivisesta riffittelystä ei ole yhtyeen kuudennella albumilla jäljellä kuin rippeitä.

Hippihenkisen kannen mukaisesti vaikutteet kauhotaan muun muassa 1970-luvun rockista, glam popista ja psykedeelisesta rockista. Haalea pastissi Stone Temple Pilots ei silti ole.

Huimausaineongelmien parissa lähes koko uransa painineen Weilandin elämän varjopuolista huolimatta levy on tunnelmaltaan elinvoimainen, letkeä ja - yllättävää kyllä - aurinkoinen.

Yhden räväkämmän rokkauksen levy olisi loppupuolelle silti tarvinnut, nyt finaali on turhan seesteinen. Niistettäköön siksi arvosanasta yksi tähti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.