Vesala: Vesala

Warner

Paula Vesalan vain Vesalaksi nimetyn soololevyn ensimmäinen biisi Rakkaus ja maailmanloppu avaa levyn upeasti. Sumuisen kauniin konetaustan päälle huokailevasti laulava Vesala melkeinpä räppää, äänimaailman ja sovituksen ollessa mahdollisimman kaukana kolme vuotta sitten lopettaneen PMMP:n rocksoundista.

Kappale lupaa kokeilevaa taidepläjäystä, mutta levyn loput yhdeksän biisiä ovat niin hyvässä kuin pahassa perinteisen melankolista suomipoppia. Suurin ero aiempaan on rock-räminän korvaaminen moderneilla elektronisilla soundeilla.

Vesala haluaa tietysti uudistua ja ottaa pesäeroa entiseen orkesteriinsa. Suurin osa levyn lauluista ei kuitenkaan eroa ratkaisevasti vanhasta materiaalista kuin sovituksiltaan. Esimerkiksi Ruotsin euroviisut ja Ei pystynyt hengittää ovat täyttä PMMP:tä elektronisesta äänimaailmastaan huolimatta.

Vesala tuntuu haastavan debyytillään ennemminkin Sannin, Vilma Alinan ja lukuisat muut modernia poppia tekevät nuoret naisartistit kuin itsensä. Äänimaailmassa ei ole mitään vikaa, päinvastoin. Muun muassa Jukka Immosen ja Eppu Kososen kanssa tuotetut ja sovitetut laulut kuulostavat raikkailta, mutta vähän epäselväksi jää, miksi Vesala haluaa änkeä itseään nuorempien tekijöiden tontille.

Pääosassa läpi levyn on Vesalan lauluääni. Taitavasti tyyliään biisistä toiseen muuttavan laulajan ääni liidaa, mutta toimii samalla myös instrumenttina muiden joukossa.

Kaikki sävellykset ovat Vesalan käsialaa muutamaa laulua lukuun ottamatta.

Esimerkiksi tahallisen tarttuvan ärsyttävä Älä droppaa mun tunnelmaa -kesärenkutus on tehty yhteistyössä Matti Mikkolan ja Joonas Angerian kanssa.

Se on lauluista ainoa, jonka paikka ei ole tällä levyllä. Kokonaisuuden rikkova lallatus on tietysti tarkoitettu kesähitiksi, mutta se rikkoo kokonaisuuden. Biisi olisi sopinut paremmin levyn bonusraidaksi, erilleen muusta teoksesta.

Teksteissä Vesalan kertojaminät katsovat useassa laulussa menneeseen, pohtien kuitenkin nykyhetkeä ja siihen johtaneita syitä. Suruineen ja iloineen hänen protagonistinsa ovat pääosin edelleen ilahduttavan vahvoja naisia.

Vesala kokeilee itselleen uusia ilmaisukeinoja, mutta ei kovin omaperäisesti. Biisimateriaali on kuitenkin niin vahvaa, että Vesalan debyytti ansaitsee juuri ja juuri neljä tähteä.

Uusimmat

Levyt

Arch Enemy: Covered in Blood

Maarit: Sumuinen puutarha

Cleaning Women: Intersubjectivity

Pyhä Asetus: Pyhä Asetus

Joose Keskitalo: En lähde surussa

Annimaria Rinne: Jälkeenpäin

Eleanoora Rosenholm: Talvipalatsin puutarhassa

Dave Lindholm: Kynä & Kumppanit

Juulia Salonen Trio: Kylmillä vesillä

The 1975: A Brief Inquiry Into Online Relationships

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.