Hyytäviä kuvia ihmisyydestä

Täytettyjä eläimiä on kuvattu valokuvataiteessa ennenkin, mutta tuskin tällä tavalla. Valokuvaaja Perttu Saksan kuvat täytetyistä apinoista ja muista kädellisistä näyttävät eläimen – ja kertovat ihmisestä.

VB-valokuvakeskuksessa avautunut tummasävyinen Echo-näyttely vie perimmäisten kysymysten äärelle. Kuvien akryylipinta kiiltää ja heijastaa katsojan osaksi teosta, joka on kuin ihmisen peili.

–Minua kiinnostaa miten ihmistä voi tarkastella eläimen kautta. Eläin on kuin työkalu, joka näyttää mitä ihminen on filosofisessa kontekstissa.

Saksa kuvasi Echoa viime syksynä eurooppalaisten luonnontieteellisten museoiden arkistoissa muun muassa Kööpenhaminassa, Brysselissä, Berliinissä ja Tukholmassa.

Kolonialismi on hänelle tärkeä ajanjakso, jolloin ihmisten asema siirtomaissa ei vastannut lähellekään nykyistä käsitystä ihmisoikeuksista.

Kuvausaikataulu oli tiukka. Projekti oli tosin muhinut mielessä jo pari vuotta. Kuvaaja kiirehti luonnontieteellisestä museosta toiseen reppu selässään.

Yhdessä kuvista kolme simpanssia makaa pinossa kuin ruumiit.

–Berliinin luonnontieteellisessä museossa selvisi, että varastossa on lisää eläimiä. Iso vetolaatikko vetäistiin auki ja se oli täynnä päällekkäin pinottuja simpansseja.

Simpanssit olivat yhtä pitkiä kuin ihmiset, koska ne oli vedetty suoriksi. Saksa joutui nostamaan simpansseja ulos laatikosta, että pystyi kuvaamaan niitä.

–Tuntui, että kantaa ruumiita. Museossa nousi hyytävä ajatus: entä, jos nämä olisivat ihmisiä. Halusin viitata kuvalla myös keskitysleirien ruumispinoihin.

Echo-näyttelyn ”lukuohjeena” toimii kuva, jossa iso täytetty gorilla istuu kuljetuslaatikossa.

–Se muistuttaa siitä, miksi nämä eläimet ovat hassun näköisiä. 1800-luvun eläinpreparaattoreilla ei ollut tietoa eläimistä. He saattoivat saada työpöydälleen ihmisen näköisen karvakasan, hirviön, joka edusti tuntemattoman viidakon herättämiä pelkoja.

Saksa kuvasi myös täytettyjen eläinten käsiä, joissa erottuvat sormenjäljet. Toisissa lähikuvissa hehkuvat rujot arvet, joita eläinten täyttäjät ovat parsineet kädellisten ihoon.

Saksa on kuvannut aikaisemmin muun muassa Tshernobylissä kuinka luonto valtaa alueen takaisin säteilyä paenneen ihmisen jälkeen. Pertun kamera on tallentanut myös Afrikan yössä nuorukaisen ja hyeenoiden kohtaamisen.

– Ihmisen luontosuhde liittyy kaikkeen mitä teen, Saksa kertoo.

Saksa sanoo, ettei ole kiinnostunut eläinaktivismista tai ympäristövalistuksesta. Häntä kiinnostaa kuinka tieteen kautta on rajattu luonto ja ympäristö ihmisen ulkopuolelle.

Echon kuvissa täytetyt kädelliset katsovat lasisilmillään suoraan kohti kuten ihmiset Saksan ihmismuotokuvissa.

–Se on selkeä viittaus muotokuvan historiaan ja 1800-luvun ja 1900-luvun alun vanhaan kuvaustapaan. Olen jäljitellyt luonnonvalostudion valoa.

Hän aikoo jatkaa eläinaiheiden parissa.

–Minua kiinnostaa ihmisen ja eläimen välinen raja ja se miten ihminen heijastaa eläimeen omia ominaisuuksiaan, niin että voisi tulkita eläimiä.

– Teen syksylle uutta eläinaiheista näyttelyä, hän paljastaa, mutta ei halua kertoa vielä enempää.

Saksa aikoo laajentaa taiteen tekemistä myös valokuvauksen ohi ja ulkopuolelle.

–Olen tehnyt plastisia esineitä. Ensi keväänä veistetään. Valokuva on väline kaikkien muitten joukossa.

Tänä vuonna on kulunut 150 vuotta Victor Barsokevitschin syntymästä ja 80 vuotta kuolemasta. Barsokevitschin laajaa tuotantoa esitellään VB-valokuvakeskuksessa vuoden aikana useassa yhteydessä. Nyt Ateljeehuoneessa on esillä Barsokevitschin maisema- ja henkilökuvia samaan aikaan Saksan Echo-näyttelyn kanssa.

Perttu Saksa: Echo, VB-valokuvakeskus. 11.1.–24.2.2013.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.