Näyttelyarvio: Yläsavolainen taidekatselmus näkee painajaisia ja herää huomisuskoon Iisalmessa

Tässä ajassa

Yläsavolaisten taiteilijoiden näyttely

Iisalmen Kivikoululla 28.7. asti

Anu Matilaisen Lillemor antaa ajan kulua. Veistoksen katse kääntyy sisään ja ulos, teokseen ja Iisalmen Kivikouluun, joka on syytä kunnostaa – Tässä ajassa – taidemuseoksi, taiteen taloksi tai galleriaksi. Käytävät, välitila, luokat, opettajan asuntola, portaat, yläkerta ja piha avaavat kokonaiselämyksen.

Kivikoulu on kuin iso kirja, elokuva, tilateos ja näkevän yleisön korva. Matilaisen Korppi suuntautuu ylös. Taiteilijan akvarelleissa eläimet, tähdet, ristit tai kivi luovat avoimen symbolikatsannon.

Nykyaikamme sitovia paineita odottavatkin ehkä usko ja vapaammat ajat. Näkemys toteutuu läpi näyttelyn. Jenni Turusen litografiat kertovat Ihmisenä olemisen vaikeudesta, jossa tietoisuus on tiedostamattoman tukkima kita.

Voimme tulla ristityiksi kaupunkien ekspressiiviseen realismiin, neonvalojen viuhkeeseen ja samalla olla niiden vangit. Timo Tolosen urbaanikeskustaa kuvaavien maalausten mahdollinen risteyksen ylittäjä esiintyy sarjan viimeisessä työssä Rannalla. Tehdas on jäänyt taustalle, kun ihminen poistui katuvilinästä. Taivas heijastuu tummana veteen, sisäinen valööri muuttuu.

Vastaavasti käy Olli Lähdesmäen pigmenttitulosteissa. Valo valloittaa syksystä kevääseen etenevässä sarjassa metsän, suojellen sitä valkeudella. Yhtä harmonisesti tämän ilmaisee valokuvissa Mari Kekäläinen. Teokset päätyvät luonnon, ihmisen ja puun sisarussuhteeseen.

Ivana Julman laajassa maalaussarjassa ikoniset aiheet limittyvät surrealistisia painajaisia tai Goyan groteskeja näkyjä muistuttaviksi. Kuva on kuin kasvojen, lintujen ja muiden hahmojen vääntymä peilisalissa, sairaus, kuolema, Päämädän ja vastuunvälttelyn madonna.

Kauhistuttavatko Julman aiheet? Vai ihastuttaako ahdistusta korostava normittomuus? Jos Kivikoulun ilmapiiri tällä kohtaa manataan noidutuksi, juuri siksikin siitä tulee vapauttava, joka haastaa uudistumaan.

Leena Mulari jatkaa teemaa. Master tai Tuotannollis-teknillisistä syistä hätkähdyttävät visioina lapsista, jotka eivät mahdu aikuiseen rooliin, vaikka heidät luokiteltaisiin siihen vauvoista asti.

Panu Rytkösen veistos on massiivinen Kirjatoukka, satiirin ja kansankuvituksen päätön ja tehokas hahmo. Sen läheisyyteen on liitettävissä Seppo Kääriäisen maalausten aavistuksen naivistiseksi pehmenevä ekspressionismi ja unenomainen luontosuhde. Figuurit, ihmiset, kissat ovat koiran, pyhimyksen tai muun toteemin ympärillä. Putoaminen muistuttaa välitöntä paradoksia. Mieli kohoaa.

Jussi Auliksen veistos herättää hänen töilleen tutun yllättävän assosiaatiokutsun ja syvän tunnetilan. Metallihahmo taipuu katsojan katseesta. Torjunta. Se miltei pakottaa samaistumaan. Arto Väisäsen räjähtäväomaisesti abstrahoitu hiili kankaalla – Samalla paikalla – toimii Auliksen työn lähellä kuin huutona. Toisen kommentin Torjunnalle antaa Kaarina Kaikkosen vedos. Keveä elementti värähtää näyttelyn henkisessä myötätuulessa. Pian irti.

Teppo Kulmala

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Näyttelyt

Näyttelyarvio: Yläsavolainen taidekatselmus näkee painajaisia ja herää huomisuskoon Iisalmessa

Frantiek Kupka Ateneumissa - Tsekkiläinen kuvataiteilija pyrki tavoittamaan maalauksillaan musiikin logiikan

Nabbteeri: Xerox days

René Magritte ensi kertaa Suomessa – siinä todellinen kulttuuriteko

Kuopion taidemuseo: Upside Down - Teoksia Saastamoisen säätiön kokoelmasta

TeamLab: Massless

Leena Mäki-Patola: Kolme väriä

Yli sadan kuvataideharrastajan teoksia esillä Lapinlahdella

Koen Vanmechelen: Its About Time - Kyse on ajasta

Maailmankuulu muotikuvaaja Camilla Åkrans haluaa kuvata naiset monikerroksisina: "Emme ole vain kauniita ja miellyttäviä"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.