Huikea matka arkeen

VARKAUDEN TEATTERI Parhaissakin perheissä

Ensi-ilta 5.2. Anna Krogeruksen riipaiseva draama Parhaissakin perheissä sukkuloi ihmismielessä ja ajassa, pujahtaa ihon alle ja sieltä ulos. Huh, mikä matka.

Matkaa mieleen ja perhearkeen tehdään nyt Varkauden Teatterissa.

Kipparina ollut vierailijaohjaaja Riitta Pasanen luotsaa miehistönsä erinomaisesti tarinan karikoiden läpi onnelliseen loppuun.

Olen varma, että yleisö olisi noussut taputtamaan näyttelijät kolmannen kerran loppukiitoksissa lavalle, ellei kaikilla olisi ollut niin kiire hämmentyneinä pyyhkimään loppukohtauksen silmiin nostattamia kyyneleitä.

Parhaissakin perheissä on Krogeruksen uudenkarheaa draamaa, joka kantaesitettiin vain vuosi sitten.

Kirjailija laittaa tuttuun tyylinsä katsojat kohtamaan tavalliset ihmiset. Teksti raapii kerros kerrokselta ihmisten sisintä auki kuin jännitysnäytelmässä.

Roolihahmoihin on helppo samaistua ja teksti tulee siksi ihan liki.

Myös tapahtumat punoutuvat jännittävän nerokkaasti yhteen.

Mainio roolitus Roolitus ei olisi voinut onnistua paremmin. Annikka Kaistinen eläkepäiviä lähestyvänä äitinä, Raakelina, tekee yhden parhaista rooleistaan. Hän ei ole turhaan pääosassa. Kaistisesta löytyy hämmästyttävää herkkyyttä ja muuntautumiskykyä.

Muuntautumisen mestariksi osoittautuu myös Miika Korhonen. Hän on näytelmän Pipsa, sielultaan repaleinen poika Lieksasta.

Korhosen tragikoominen transuhahmo on niin hellyttävän uskottava, että tekisi mieli ottaa tuo outo tyttöpoika syliin ja silittää kuin hylättyä kissanpentua.

Korhonen ei kosiskele yleisöä, vaikka sureekin sukkahousujensa silmäpakoa ja saa lievän hysterian pienestä haavasta.

Samassa hän jo onnistuu itkettämään katsojia.

Elävää videokuvaa Näytelmässä on 27 roolia ja 13 näyttelijää. Ensi-ilta ei paljastanut yhtään heikkoa kohtaa. Kaikki tekevät alusta loppuun huolellista työtä. Tarkkanäköinen ja vaativa ohjaaja ei ole tinkinyt mistään ja siksi kaikki antavat parastaan.

Yhden parhaista sivurooleista tekee Kaisa Mäntymaa uupuneena hoitajana. Hän on pään ympärille liimautuneita hiuksiaan myöten uupunut missään kuitenkaan liioittelematta. Sijainen jää mieleen, vaikka hän vain vilahtaa näyttämöllä.

Matkoja Raakelin mieleen tukevat onnistuneesti Varkaudessa ensimäistä kertaa kokeiltavat livevideoinnit. Rakel käy vuoropuhelua lapsi- ja nuoruusminänsä (Maria Hauhia, Satu Seppä) kanssa. Vaikka hahmot ovat sähköisiä kuvia, kaikki on silti tässä ja nyt.

Katsoja pääsee Raakelin pään sisään.

Kolme sukupolvea Antti Tolvasen näytelmään säveltämä musiikki on mutkaton kumppani toimivalle kokonaisuudelle.

Näytelmä rakentaa sillan kolmen sukupolven välille ja näyttää raa'alla tavalla, kuinka isien synnit kostautuvat jälkipolville.

Anna Krogerus osoittaa tämän olematta silti synkkä.

Parasta Krogeruksen maailmassa on aito toiveikkuus. On pakko luopua, päästää irti. Menetetyn tilalle tulee kuitenkin aina jotain uutta. Tämä on pakko uskoa, kun Pipsa kuiskaa Raakelille: äiti.

Jos haluatte nauraa ja itkeä, tai ainakin liikuttua, niin Varkauden Teatteri ja Parhaissakin perheissä -näytelmä on siihen nyt oikea osoite.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.