Juvan lesket menevät sekaisin

Maarianvaaran

kesäteatteri

Kun lesket lempivät

Ensi-ilta Maarianvaaran nuorisoseurantalolla Kaavilla 28.6.

Maiju Lassilan 1910-luvulla kirjoittama Kun lesket lempivät tunnetaan toivottoman hitaana maalaiskomediana, jossa ei ehdi paljon tapahtua, kun suuri osa ajasta kuluu perisavolaiseen höpöttelyyn ja samojen asioiden jahnaamiseen.

Tampereen ylioppilasteatterissa teos onnistuttiin muutama vuosi sitten pitkittämään kolmeen tuntiin ilman väliaikaa.

Tätä taustaa vasteen on helpotus todeta, että ohjaaja Juhani Joensuu on onnistunut Maarianvaaran kesäteatterille tekemässään sovituksessa tiivistämään leskimies Kämäräisen kosiomatkasta vaivattomasti etenevän puolitoistatuntisen viihdepläjäyksen. Sitä katsoessa ei ehdi kyllästyä, ja aikaa jää kosolti myös tanssi- ja lauluesityksille, joiden musiikista vastaa vuoden 2001 tangokuningas Erkki Räsänen.

Juoni sijoittuu 1900-luvun alun köyhiin maalaismaisemiin, joissa puolison työteliäisyys oli tärkeintä ja romantiikka tuli siinä sivussa, jos oli tullakseen.

Simo Kämäräinen (Mikko Lauronen) on saamaton leskimies Joroisilta, joka on saanut rukkaset peräti kuuteen kertaan niin nuoremmilta kuin vanhemmilta oman kylän naisilta. Niinpä emäntää on lähdettävä hakemaan Juvalta saakka, kun siellä huhutaan kahden rouvan jääneen hiljattain leskeksi. Ujonpuoleisen Kämäräisen puhemieheksi matkalle lähtee Antti Ronkainen (Räsänen).

Kylillä juorutaan Juvan leskistä toisen eli Illikaisen Suson (Riikka Papunen) olevan varsin äkäinen tapaus, kun taas Iipposen Susoa (Anneli Mahlamäki) kehutaan säyseäksi naiseksi.

Kämäräisen tähtäimessä on ottaa selvää tästä jälkimmäisestä vähemmän dominoivasta leskirouvasta, mutta sittenpä Susot menevätkin sekaisin.

Maarianvaaran hupailua voisi kuvailla perinteisen varmaotteiseksi kesäteatteriksi, joka kaihtaa hiukan liikaakin riskinottoa. Ilmaan jää kysymys, olisiko sovitukseen voinut rohkeammin sekoittaa viitteitä nykyaikaan.

Eniten ongelma tulee esiin joissakin laulu- ja tanssiosuuksissa, jotka jäävät hieman äiteliksi välinumeroiksi. Tosin samalla on todettava, että parhaimmillaan laulu, tanssi ja soittimet sekoittuvat draamaan luontevasti ja vievät sitä kekseliäästi eteenpäin.

Komediana Kun lesket lempivät onnistuu kaikkein tärkeimmässä eli yleisön naurattamisessa.

Viisihenkinen esiintyjäkaarti koostuu näyttämötaiteen ammattilaisista ja Maarianvaaran konkareista, mikä näkyy näyttelytyön sujuvuudessa ja ilmeikkyydessä kautta linjan.

Muiden yläpuolelle nousevat Lauronen ja Papunen, joiden hahmoihin teksti jättää eniten vivahteikkuutta. Lauronen on parhaimmillaan, kun hän pillastuu ylikierroksille ja tuo lavalle fyysistä energiaa. Alle kolmekymppinen Papunen on puolestaan häkellyttävän uskottava topakkana vanhankansan pirttihirmuna.

Myös Maarianvaaran uusi kasvo Antti Tiensuu lunastaa paikkansa yleisölle välillä omiaan tarinoivana kylänmies Variksena.

Suoritusta voisi kutsua myös savolaiseksi stand up -komiikaksi.