Kajaanin kaupunginteatteri: Litium 6

Ensi-ilta Kajaanin kaupunginteatterissa 10.10.

Ohjaaja Hanna Kirjavainen on melkein erikoistunut kirjailija Risto Isomäen tuotannon siirtämiseen näyttämölle. Kun Kirjavainen vielä vaikutti Pohjois-Karjalassa, hän teki Rospuutto-ryhmänsä kanssa Isomäen Sarasvatin hiekkaa vuonna 2011.

Näytelmä oli epätasainen, mutta rosoisuudessaankin kiinnostava dystopia. Hahmot oli tyypitelty paikoin rankastikin, mikä Isomäen tekstiä dramatisoidessa on aivan toimiva ratkaisu.

Kajaanin kaupunginteatterissa ensi-iltansa saanut niin ikään Isomäen Litium 6 -romaaniin perustuva samanniminen vauhtinäytelmä on ideoissaan selkeästi Sarasvatin hiekan rinnakkaisteos. Kokonaisuutena se on sitä onnistuneempi, hauskempi ja viihdyttävämpi.

Asiaan vaikuttaa tietysti sekin, että Kajaanin kaupunginteatterin resurssit ovat aivan muuta luokkaa kuin kiertueohjelmistoon tehdyn pienteatterin tuotannon.

Tarinassa on yksinkertaistetusti kysymys kadonneesta radioaktiivisesta aineesta, terroristeista, hyvistä ja pahoista agenteista, hämäyksestä ja pelosta. Tuttuja aineksia dekkareista ja toimintaelokuvista.

Käytännössä tarina on kliseineenkin kohtuullisen viitteellinen. Oleellista on saada näyttämö elämään ja katsomo viihtymään.

Kuinka se oikein tehdään?

Litium 6 onnistuu pitkälti kekseliään ja pieniä oivalluksia suorastaan pursuavan ohjauksen ansiosta.

Kirjavainen on ryhmänsä kanssa puristanut lähes 350-sivuisen kirjan väliaikoineen kahteen tuntiin. Se tarkoittaa sitä, että näyttämöllä ei todellaankaan jahkata.

Litium 6 on osittain parodia toimintaelokuvista. Oppia on otettu esimerkiksi enemmän tai vähemmän kieliposkessa Matrixeista ja Mission impossibleista. Mustilla laseilla pelleillään, musiikki pauhaa ja aseet kädessä juostaan.

Litium 6:ssa on mukana ripaus Isomäelle tyypillistä luennointia, mutta ei liikaa, ja sekin tuotu esille enemmänkin huumorin kautta. Tehän ette tienneet, että ihmisen aortta repeää törmäyksessä, jos auton vauhti on yli 110 kilometriä tunnissa. Näytelmässä tämä kirjasta löytyvä tieto kerrotaan hyvin näppärästi.

Mukana on myös hieman pantomiimia, näppäriä äänitehosteita, videota ja hauskoja kierrätyksiä. Näytelmässä on myös pitkään aikaan hauskin näkemäni rakastelukohtaus. Ideaa on käytetty ennenkin, mutta hyvin se toimii.

Näyttelijäkaartista Anna Kuusamo on liikunnallisuudessaan ja näyttämötyöskentelyssään aivan mahtava. Heikki Törmissä NTU:n agentti Lauri Nurmena on sitä leffoista tuttua sankarikarismaa.

Esko Vatula on uskottava hyväpaha poliisi, ja Perttu Hallikaisen presidentin roolista löytyy myös huonoa makua. Mies, eli tässä tapauksessa Niko Karjalainen , naisprostituoidun roolissa on toimiva oivallus. Roolin kaksoismiehityksen syykin muuten selviää näytelmän loppupuolella.

Litium 6 jää ainakin tämänhetkiseksi Kirjavaisen jäähyväisohjaukseksi Kajaanille, sillä ohjaaja ei käyttänyt optiotaan vaan muutti Helsinkiin jo kesällä. Toivottavasti Kirjavainen ei unohda Itä-Suomea aivan kokonaan.

Kimmo Nevalainen