Painavan aiheen sudenkuoppa

Kuopion kaupunginteatteri

Paperittomat

Ensi-ilta Puistokoulun näyttämöllä 16.1.

Elina Izarra Ollikaisen käsikirjoittama ja Kuopion kaupunginteatteriin ohjaama Paperittomat tarttuu erittäin tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen. Keskustelu maahanmuutosta ja siihen liittyvistä ongelmista kuumenee Suomessa tasaisin väliajoin, ja on aina hienoa, kun teatteri pystyy osallistumaan päivänpolttaviin kysymyksiin.

Paperittomuus koskee Suomessa hyvin pientä osaa maahanmuuttajista, mutta heidän kohtalonsa on sitäkin kovempi. Maassa ilman oleskelulupaa asuvat ihmiset ovat vailla minkäänlaista oikeusturvaa ja terveydenhuoltoa. Pahinta lienee kuitenkin jatkuva pelko kiinni jäämisestä ja karkotuksesta.

Tällaisen perustavanlaatuisen epävarmuuden aiheuttamaa piinaa on vaikea kuvitella, minkä vuoksi paperittomien elämän kuvaaminen teatterin keinoin on jo itsessään merkittävä avaus.

Näytelmä kertoo muutaman Suomessa asuvan paperittoman tarinan. Tarinoiden perustat löytyvät toimittaja Kaisa Viitasen ja valokuvaaja Katja Tähjän Paperittomat-kirjasta, jota varten he seurasivat lukuisten ympäri Eurooppaa asuvien paperittomien elämää.

Näytelmässä on yllättävän paljon suoria viittauksia kirjaan, vaikka luonnollisesti yksityiskohtia on kerätty monesta eri tarinasta ja yhdistetty näytelmässä eri kontekstiin. Etikkaiset punajuuret, sinä elät siellä kuin eläin -tuomio, keskellä Välimerta hajoava veneen moottori, vuorten ylityksen aikana irtoavat kynnet – ne kaikki löytyvät kirjasta. Izarra Ollikainen on käyttänyt hyväkseen myös kirjan muotoa: siinä missä kirjan kaikki tarinat kerrotaan minämuodossa, nähdään näyttämöllä runsaasti monologeja.

Selkeä ero kirjaan löytyy Izarra Ollikaisen paikoin hyvin maalailevasta tekstistä, siellä Paperittomat-kirjassa tunnelma syntyy kuvista ja suorapuheisuudesta, ei tekstin runollisuudesta.

Lavastus on Paperittomissa minimalistinen. Muutama sermi, hehkulamppu ja kasa pahvilaatikoita, siinä kaikki. Ja mikäs siinä, kun se riittää. Pahvilaatikot ovat itse asiassa nerokas teatterillinen oivallus, ja ne muuntuvat moneksi näytelmän aikana. Äänimaailma ja musiikki sen sijaan eivät juuri yllätä.

Paperittomat lähtee monologimuotonsa vuoksi hitaasti liikkeelle, mutta vauhti paranee etenkin ensimmäisen puoliajan loppua kohti. Juuri ennen väliaikaa nähdään näytelmän koskettavin hetki, jossa Virpi Rautsiala Zarana onnistuu erittäin hyvin.

Zaran ja Luisin (Mikko Paananen) välinen vuorovaikutus on näytelmän parasta antia, joka tuo monologeihin mukavaa vaihtelua. Hyvä oivallus on laittaa Zara ja Luis esittämään elämässään tapahtuneita käänteitä yhdessä. Esimerkiksi kaksikon baarikohtaus on hauskasti toteutettu.

Muutamia muitakin humoristisia hetkiä Paperittomiin mahtuu aiheen traagisuudesta huolimatta. Saisiko olla vaikkapa pieni keventävä vitsi: Mitä yhteistä on marjoilla ja ulkomaalaisilla? Suomalaiset säilövät molempia.

Aiheen painavuus koituu lopulta näytelmän kompastuskiveksi, sillä suuri sanomisen tarve nousee tärkeämmäksi asiaksi kuin näytelmä.

Paperittomat ihmiset esitetään viattomina olosuhteiden uhreina, jotka tekevät kaikkensa tullakseen hyväksytyiksi uudessa maassa. Järjestelmä ja ymmärtämättömät ihmiset eivät kuitenkaan taivu heidän hätänsä edessä. Sen korostaminen, että olemme kaikki samanlaisia ihmisiä, joilla on oikeus olla olemassa, antaa teokselle hieman naiivin leiman.

Alleviivattakoon kirkkaalla värillä ja moneen kertaan, että tämä ei ole yhteiskunnallinen kannanotto, vaan puhtaasti taiteellinen. Ristiriitaisuus hahmoissa ja asetelmissa olisi lisännyt näytelmän kiinnostavuutta, kun taas asioiden yksinkertaistaminen ja suoraviivaisuus latistavat sitä.

Kenties oli virhe lukea kirja ennen näytelmän näkemistä, sillä enää on vaikea sanoa, paljonko uutta tietoa paperittomien elämään näytelmä pystyy tarjoamaan. Ainakaan rasismikeskusteluun se ei uusia ulottuvuuksia tuo.

Veera Jääskeläinen

Ohjaus ja käsikirjoitus: Elina Izarra Ollikainen. Rooleissa: Henna Haverinen, Mikko Paananen, Virpi Rautsiala ja Janne Puustinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.