Pieni tienesti Kiuruveden teatterissa

Sirkku Peltola Pieni raha

Ensi-ilta Kiuruveden Maalaiskaupunginteatterissa 1.4. Sirkku Peltolan näytelmät viehättävät Kiuruveden Maalaiskaupunginteatteria. Lyhyessä ajassa kolmas esitys on trion vaisuin; hyvin lyhytkestoinen ja katsojan kannalta sisäänpäin kääntynyt.

Itse teksti toki on kirjoittajansa laadun mukainen: koominen ja riipaiseva tarina pienistä maaseudun eläjistä, jotka ehkä ovat erittäin ääripersoonia, mutta samalla tuttavallisia ja lähellä. Nyt nähtyä enemmän hahmoista olisi irrotettavissa.

Pienen rahan 50-vuotiaassa Jasonissa näkyy aavistus Peltolan varhaisten Torsti-näytelmien päähenkilöä - varttuneempana. Jason on Torstin tavoin erikoislaatuisuus, hyväntahtoinen, hauska, sydämellinen ja poikkeavana koskettava. Toisin kuin Torstin tapauksessa Jasonin kummallisuuksia tarkastellaan suoranaisesti heikkolahjaisuutena. Hän ei osaa enempää lukea kuin arvioida tekojensa seurauksia.

Komedia kehkeytyy tragediaksi, jonka Jason osaltaan saa aikaan huomaamattaan, murheellisin seurauksin.

Kiurusalin leveältä näyttämöltä kohdistetaan kolme kapeaa kohtaa; keittiö, baari, puisto. Näistä ensimmäinen sisältää näyttelijäntöineen tutuimpia Peltolan draamoissa yleensä erottuvia aineksia. Kaarina Tikkanen huolehtivana äitihahmona on jälleen kerran persoona ja näytelmän haasteen tasalla. Hän replikoi kuivasti ja juuri sitä rataa hersyvästi. Hänessä on henkäys itseironista huumoria. Vuorosanojen tilannetajukin on kohdallaan; olkoon, että Tikkanen puhuu alaviistoon ja muiden näyttelijöiden tavoin liialti sisäänpäin ja yleisöstä irti.

Toinen emäntä Ilse saa Jaana Hyvärisestä luontevasti mukana elävän maalaisnaisen tulkin. Näytelmän ohjaajan Veijo Tuomen Jasonin antisankarilliset ominaispiirteet ovat nekin eniten kotonaan keittiössä.

Ongelmallisemmaksi esitys käy Jasonin lähtiessä pankkikortteineen asioille kaupunkiin, jossa hän kohtaa Vanessan (Eveliina Ruhanen) ja Mikin (Timo Marjoniemi). Nämä omaa lajiaan erilaiset nuoret näkevät Jasonin sopivana ryöstön kohteena ja hieman myös sukulaissieluna.

Kiuruvedellä näytellään sinänsä sujuvasti, mutta tilanteiden uhkaavuudesta ja toisaalta niihin sisältyvästä komiikasta ei saada ajatuksen ja toiminnan tasoilla kovin pitävää otetta. Puheet ja eleet ovat hätäisiä ja särmättömiä synnyttämään vuorovaikutusta, jota yllättävän henkilön kohtaamiselta voi tässä odottaa.

Erkki Remes laulaa kapakan isäntänä Moskovan valot ja on lähtökohtiaan värikäs. Anniina Ratinen on yksinäisen pikkutytön osassa värittömämpi, mutta luontevampi.

Katsojia oli yllättävän vähän. Näyttämöltä välittyi ensi-illan jäykkyyttä. Luultavasti esitys löytää mahdollista ilmettään näytäntöjen myötä. Peltolan Pieni raha kuuluu myös Kuopion kaupunginteatterin ohjelmistoon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.